Professorin mukaan älylaseja väärin käyttävää voidaan syyttää esimerkiksi salakatselusta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon jakamisesta. MIKKO STIG / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Älylaseille on mahdollista ladata sovelluksia, jotka keräävät tietoa kuvattavista henkilöistä, varoittaa tietoturva-asiantuntija.
Silmälasitarjonta on kasvanut kuluneen vuoden aikana tekoälyavusteisten älysilmälasien myötä. Niillä voi muun muassa kuunnella musiikkia, tehdä puheluita ja tallentaa videoita.
Suomessa optikkoliikkeet myyvät tällä hetkellä Metan älylaseja. Tulevaisuudessa markkinoille on odotettavissa kilpailua, sillä esimerkiksi Google ja Apple ovat tuomassa omia versioitaan myyntiin.
Kritiikkiä on erityisesti herättänyt se, että lasit mahdollistavat videokuvaamisen aiempaa huomaamattomammin. Tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala kertoo, että laseissa on sisäänrakennettu merkkivalo, joka ilmoittaa kuvaamisesta, mutta sen toimintaan voi kuitenkin vaikuttaa.
– Verkossa on runsaasti keskusteluja ja videoita, joissa neuvotaan, miten valon saa piilotettua tai pois päältä, Kankaala toteaa. Hän toimii kyberuhkatiedustelupäällikkönä tietoturvayhtiö F-Securella.
Metan mukaan laseja päivitetään niin, ettei merkkivalon manipulointi ole mahdollista. Kankaalan mukaan tähän ei kuitenkaan voi täysin luottaa.
Lasit voivat rikkoa yksityisyyttä
Metan lasit tarvitsevat yhtiön tekoälysovelluksen toimiakseen. Sovelluksen kautta on mahdollista muun muassa siirtää kuvia laseilta toiseen laitteeseen ja käyttää tekoälyavustajaa.
Samalla tämä tarkoittaa, että laseilla kuvattu materiaali voi päätyä tekoälyn koulutusmateriaaliksi Metan käyttöehtojen mukaisesti.
Metan omaa sovellusta huolestuttavampia riskejä ovat kuitenkin kolmannen osapuolen sovellukset, joita kuka tahansa voi kehittää, Kankaala huomauttaa.
– Laseille voi ladata sovelluksia, jotka eivät ole käytännössä käyneet läpi mitään turvallisuusvarmistusta.
Kankaala kertoo, että nämä sovellukset mahdollistavat lasien yhdistämisen esimerkiksi kasvojentunnistustietokantoihin. Niiden kautta on mahdollista tehdä ikään kuin reaaliaikaisia taustatarkistuksia samassa tilassa olevista henkilöistä ja saada selville heidän henkilötietojaan.
Laseja käyttävien tulisi ymmärtää, ettei lasien käyttö oikeuta salakuvaamaan muita tai rikkomaan lakeja.
– Ihmisten yksityisyyden suojaa on kunnioitettava, olipa kyseessä älylasit tai puhelin, jolla kuvataan, Kankaala sanoo.
Älylaseilla käräjille?
Jos älylasit yleistyvät, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää hyvin todennäköisenä, että älylaseihin liittyviä tapauksia käsitellään Suomen oikeusistuimissa.
Voutilaisen mukaan älylaseja väärin käyttävää voidaan syyttää esimerkiksi salakatselusta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Ongelmia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kotirauhan piiriin kuuluvassa ympäristössä tai muussa yleisöltä suojatussa tilassa – kuten pukuhuoneessa – kuvattua materiaalia käytetään jossakin.
– Ja vaikka materiaalia ei käytettäisikään, voi olla kyse salakatselusta, Voutilainen toteaa.
Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voi olla kyse, jos levitetään kotirauhan piirissä kuvattuja yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja. Loukkaavaa kuvamateriaalia julkaisseita tai materiaaliin loukkaavia kommentteja liittäneitä voitaisiin syyttää kunnianloukkauksesta.
Poliisissa ilmiö ei vielä näy
Toistaiseksi Suomessa ei ole tehty rikosilmoituksia älylasien väärinkäytöstä, eikä poliisilla ole käynnissä siihen liittyviä rikostutkintoja. Tämä selvisi, kun STT kysyi asiasta Helsingin, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Sisä-Suomen sekä Oulun poliisilaitoksilta.
– Järjestelmistä ei löydy tällaisia rikosilmoituksia, joten ilmiö ei näy vielä, rikosylikomisario Pasi Mettälä Sisä-Suomen poliisilaitokselta totesi.
Oulun poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Tero Väyrynen kertoi, että todennäköinen rikosnimike tapauksissa olisi salakatselu. Hänen mukaansa Oulun poliisilaitokselle on tänä vuonna kirjattu noin 20 rikosilmoitusta salakatselusta, mutta yhdessäkään niistä ei ole käytetty älylaseja.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ainoat älylaseihin liittyvät ilmoitetut rikosepäilyt ovat olleet lieviä petoksia, joissa älylasit liittyvät kaupankäyntiin, kertoi viestintäpäällikkö Anna Saarenoja. Tutkittavana on esimerkiksi tapaus, jossa rikosilmoituksen tekijä oli ostanut älylasit, mutta ei koskaan saanut niitä.
Älylaseilla kuvaamiseen liittyviä ilmoituksia Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole tehty.
Älylaseihin liittyviä oikeusjuttuja on maailmalla vireillä jo ainakin Etelä-Koreassa, missä miestä syytetään luntanneen älylasien avulla pätevyyskokeessa.
Laseilla voi luntata
Professori Voutilainen kertoo pohtineensa, miten toimitaan jatkossa esimerkiksi oppilaitosten tenteissä, sillä älylaseilla pystyy lukemaan erilaisia materiaaleja. Lasien käyttöön ei ole puututtu oppilaitoksissa aiemmin.
– Tällaiset asiat on käsiteltävä myös oppilaitoksissa, Voutilainen sanoo.
Professori ei pidä laseja ylipäätään tarpeellisina.
– Nehän ovat leluja. Ei niillä tee mitään.