EVA: Suurimmalle osalle suomalaisista työ on vain tapa rahoittaa muuta elämää.

Vain 14 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että ansiotyö on heille niin mieluisaa, että he olisivat valmiita tekemään sitä, vaikka rahaa ei tarvitsisi. ELSA PAAKKINEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA

Vanhimmissa ikäryhmissä on yleisempää pitää työtä elämän keskeisimpänä osana.

Suurimmalle osalle suomalaisista työ on vain tapa rahoittaa muuta elämää, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn viime syksyn arvot ja asenteet kartoittava tutkimus. Suhde työhön on muuttunut yhä enemmän ansaintakeskeiseksi.

Tutkimuksen mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista näkee ansiotyön pääasiassa keinona rahoittaa muita, itselle kiinnostavampia aktiviteetteja. Tämän näkemyksen osuus on kasvanut 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2010.

Vähän yli puolet vastaajista arvioi työn olevan heille vain keino ansaita elanto. Vain 14 prosenttia suomalaisista kertoo, että ansiotyö on heille niin mieluisaa, että he olisivat valmiita tekemään sitä ilman taloudellista tarvetta.

Vuoden 2010 kyselytuloksiin verrattuna viime syksynä huomattavasti suurempi osuus kuvaili työtä jollain tavalla pääasiassa rutiiniksi ja velvollisuudeksi. Aiempaa harvempi mainitsi, että ansiotyö merkitsee heille hyviä ihmissuhteita tai toveruutta.

Ikäryhmien välillä eroja

Vastaajista 43 prosenttia katsoo, että työ on elämän tärkein osa. Tämä luku on hieman korkeampi kuin syksyn 2023 kyselyssä.

Ikäryhmien työhön liittyvissä asenteissa on tutkimuksen mukaan eroja. Työtä kaikkein tärkeimpänä elämänsisältönä pitää vain kolmasosa 26–35-vuotiaista. Tämä osuus on matalin ikäryhmistä. Yli 65-vuotiaista yli 70 prosenttia pitää työtä kaikkein tärkeimpänä elämänsisältönä. Nuorimmasta ikäryhmästä, eli 18–25-vuotiaista, näin ajattelee 43 prosenttia.

Vapaa-ajan arvostus näkyy vastauksissa. Kyselyn mukaan reilu kolmasosa työssä olevista haluaisi käyttää nykyistä vähemmän aikaa ansiotyöhön. Enemmän haluaisi työskennellä vain 10 prosenttia.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön Taloustutkimuksen internetpaneelissa antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin viime vuoden lokakuussa.

YK