Garden Helsinki -areenahanke on hallituksen investointiohjelmaan päätymisen jälkeen kutistunut. Hanke julkaisi 2. heinäkuuta uusia visuaalisia esityksiä. PES-Arkkitehdit
Ministeriön Euroopan komissiolle toimittamissa perusteluissa Garden Helsingin kilpailuhanketta vähätellään ilman kyseenalaistamista. Vantaan johdon mukaan perusteluissa esitetään jopa virheellistä tietoa.
Opetus– ja kulttuuriministeriö (OKM) ei ole laatinut omaa arviointia Garden Helsingin vaikutuksista, vaan perustelee valtiontukea Garden Helsingin omiin selvityksiin viitaten. Tiedot käyvät ilmi Helsingin Uutisten ja Vantaan Sanomien tietopyynnöllä saamista asiakirjoista, joihin kuuluu muun muassa luonnos tuen myöntämisestä sekä notifikaatiohakemus.
Euroopan komissiolle OKM on juuri lähettänyt notifikaatiohakemuksen ennakkoilmoituksen. Hakemusta aiotaan täydentää syksyllä, kunhan hankeyhtiö (Garden Helsinki) toimittaa uusia tietoja. ”Notifikaatiohakemus on vielä kesken, eikä sitä käsitellä ennen kuin toimitamme lisätietoja”, kommentoi OKM:ssä valmisteleva rakennusneuvos Mikko Helasvuo. (HU ja VS 10.7.2026)
Notifikaatiohakemus on laadittu valmiilla lomakkeella. Siinä kysytään muun muassa, onko tuen saaja taloudellisissa vaikeuksissa, mihin OKM on vastannut ei. Viime aikoina julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Garden Helsingin taustalla oleva Projekti GH Oy on kuitenkin vakavissa talousongelmissa.
Havainnekuva. PES-Arkkitehdit
OKM ei ole itse toteuttanut selvityksiä esimerkiksi kilpailevista hankkeista tai Garden Helsingin työllisyysvaikutuksista. Selvitykset on laatinut hankeyhtiö Projekti GH.
Kilpailevista hankkeista pisimmällä on Vantaan Kivistöön suunniteltu Arena 3.3. Projekti GH arvioi luottamukselliseksi merkityssä selvityksessään, että Vantaan Kivistön areena on sijainniltaan ”selvästi heikoin, paitsi ehkä omalla autolla saapuville”. Myös paikallisjunayhteys on kuitenkin mainittu.
Tuki ei notifikaatiohakemuksen mukaan vääristäisi Suomen areenamarkkinoita, vaan täydentäisi niitä strategisesti ja tarpeen mukaan. Notifikaatiohakemuksen mukaan Garden Helsinki on tarpeellinen, vaikka myös Arena 3.3 rakennettaisiin, sillä Vantaan areena ei täytä esimerkiksi helsinkiläisten urheiluseurojen jäätarpeita.
Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat yrittivät perjantaina 10.7. tavoittaa Helasvuota lisäkysymyksillä, mutta hän oli lomalla. Häneltä olisi kysytty muun muassa sitä, miksi helsinkiläisten urheiluseurojen tarpeita tulee tukea valtiontuella, kun vastaavia tarpeita on myös muiden suurten kaupunkien seuroilla, kuten Vantaalla.
Olennaisin lisäkysymys olisi kuitenkin ollut: Miten on mahdollista, että ministeriö ei ole tehnyt omia selvityksiä, vaan käytännössä kopioinut notifikaatiohakemukseen perusteet Garden Helsingin omista selvityksistä ja näin ollen antanut yksityisen hankkeen, jolle on myönnetty ehdollista valtiontukea, arvioida muita yksityisiä hankkeita, joista pääkilpailija toimii vielä samalla markkina-alueella? Miten ministeriö voi toimia kyseenalaistamatta tuensaajan omia selvityksiä ja antaa vielä tuensaajalle mahdollisuuden vähätellä omien intressiensä mukaisesti kilpailevia hankkeita suoraan Euroopan komissiolle?
Herää kysymys, suhtautuuko ministeriö kaikkiin hankkeisiin tasapuolisesti ja voiko notifikaatioprosessiin luottaa?
Oikeustieteen emeritusprofessori Pekka Viljanen pitää tilannetta entistä ongelmallisempana.
– On erikoista, että ministeriö toimittaa notifikaatiohakemuksessaan EU:n komissiolle selvityksinä hankkeen vaikutuksista areenahankkeen omat selvitykset. En tiedä, onko tällainen menettely ministeriön tavanomainen käytäntö, mutta jokainen ymmärtää, että sellaisten selvitysten luotettavuus ei ole parasta luokkaa. Erityisesti tämä koskee vertailua toisiin vastaavanlaisiin hankkeisiin. Toivottavasti komissiolle on kuitenkin kerrottu, että ministeriö itse ei ole tehnyt vaikutusselvityksiä.
Viljanen on aiemmin (HU ja VS 9.7.) todennut, että Garden Helsinkiin liittyvä päätöksenteko vaikuttaa entistä enemmän rakenteelliselta korruptiolta.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kyseenalaistaa Garden Helsingin väitteet ja niiden toistamisen notifikaatiohakemuksessa.
– Vantaan Kivistö on erinomainen sijainti suurareenalle, koska konserteissa, urheilutapahtumissa ja muissa suurtapahtumissa yleisö saapuu laajalta alueelta. Kivistö on Suomessa poikkeuksellisen hyvin ja helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla: junalla, lentokoneella, bussilla tai omalla autolla.
Arena 3.3. sijaitsisi kahden minuutin kävelymatkan päässä kehäradan juna-asemalta ja kymmenen minuutin junamatkan päässä lentokentän juna-asemalta. Taksilla matka lentokentältä Arena 3.3.:lle kestäisi 15 minuuttia, bussilla noin 20 minuuttia. Autolla Arena 3.3.:lle pääsee niin Hämeenlinnanväylän kuin Kehä III:n ramppien kautta.
– Lentokentän läheisyys tukee Kivistön areenan sijaintia muutenkin kuin hyvien liikenneyhteyksien kautta. Alueella on myös runsaasti hotellikapasiteettia, pysäköintimahdollisuuksia ja muita palveluja. Areenojen sijoittaminen suuren lentoaseman läheisyyteen on maailmalla yleistyvä trendi, ja vastaavia areenaprojekteja on tietääkseni käynnissä esimerkiksi Münchenissä ja Hong Kongissa, Timonen huomauttaa.
Vantaan poliittinen johto ei myöskään hyväksy Garden Helsingin ja nyt ministeriön EU:lle esittämiä väitteitä kritiikittä.
– Minulle herää kysymys, suhtautuuko ministeriö kaikkiin hankkeisiin tasapuolisesti ja voiko notifikaatioprosessiin luottaa? Näyttää nimittäin hyvin erikoiselta, että EU-notifikaatiohakemuksen tiedot vaikuttavat pohjautuvan Garden Helsingin omiin selvityksiin, joissa esimerkiksi selkeästi vähätellään Areena 3.3 -hanketta ja annetaan siitä jopa täysin virheellistä tietoa. Miksi ministeriö ei ole arvioinut hankkeita puolueettomasti vaan vaikuttaa luottavan Garden Helsinki -hankkeen antamiin tietoihin? Se ei vaikuta kovin tasapuoliselta, ihmettelee Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.) on samoilla linjoilla.
– On tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee riippumattoman arvion osana lopullisen notifikaatiohakemuksen valmistelua, kuulee myös kilpailevia hankkeita sekä päivittää hakemukseen ajankohtaisen tilanteen komissiolle. Kivistön Areena 3.3 on rakennuslupaa vaille valmis aloittamaan rakentamisen, Rokkanen painottaa.
Garden Helsinki Reijolankadun suunnasta nähtynä. Havainnekuva. PES-Arkkitehdit
Kivistön areenan hankejohtaja Pepe Perkiö pitää tilannetta erikoisena.
– Pidämme hieman erikoisena, että viranomaiset ovat käyttäneet kilpailevan hankkeen tuottamaa aineistoa sellaisenaan sekä lausuntopyynnön että esinotifiointihakemuksen perusteissa. Käytetyt tiedot eivät ole olleet hankkeemme osalta ajan tasalla, eivätkä pitäneet näkökulmastamme katsottuna paikkaansa. Olisi odotettavaa, että ministeriön viranomaiset olisivat pyytäneet asiassa vähintään lausunnon kilpailevalta hankkeelta, josta ovat olleet tietoisia jo useamman vuoden ajan.
– Olemme pyytäneet asiassa sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä, jonka alainen yritystukineuvottelukunta on, että opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikaisua ja ohjausta, jolla varmistaisimme EU:n notifioinnin puolueettomuuden, Perkiö kertoo.
Vantaan Sanomat kertoi 7.7., että Garden-kohun myötä myös Kivistön areenalle aiotaan hakea valtion tukea. Perkiön mukaan hakemus lähtee suoraan valtioneuvostolle, joka myönsi Helsinki Gardenin ehdollisen tuen.
Kaupunginjohtaja Timosen mukaan Kivistön areenan vaikutuksia on arvioitu puolueettomasti, eikä vain areenayhtiön omasta toimesta, kuten Garden Helsingin osalta.
– Vantaan Kivistön areenan arvioidut työllisyys- ja verovaikutukset eivät ole hankkeen oma arvio, vaan ne perustuvat ulkopuoliseen asiantuntijaraporttiin. Vantaan kaupunki tilasi raportin FCG Finnish Consulting Groupilta hankkeen valmisteluvaiheessa. Hanke voi halutessaan liittää tämän raportin hakemukseensa, jos se päätyy hakemaan valtionavustusta.