Valtiovarainministeriön pääjohtaja Mikko Spolander puhui talousennusteen julkistamisen yhteydessä tiistaina. Kuva: Valtiovarainministeriö.
Suomen talous on vähitellen elpymässä, mutta sen kehitystä varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energiahinnat ja epävarma talousnäkymä, ilmenee valtiovarainministeriön tiistaina julkaisemasta ennusteesta.
Talouskasvu lisää yleisiä valtion tuloja, mutta alijäämä pysyy laajana, ministeriö totesi.
Bruttokansantuotteen (BKT) ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026, 1,6 prosenttia vuonna 2027 ja 1,7 prosenttia vuonna 2028.
Talouskasvu oli alkuvuodesta odotettua vahvempaa, mutta osa tästä kasvusta johtuu tilapäisistä tekijöistä. Talousnäkymään liittyy myös paljon epävarmuutta.
Ennuste perustuu öljyfutuurihintoihin ja olettaa, että Lähi-idän kriisi rauhoittuu vuoden loppua kohti.
Kuitenkin öljyn hinnat pysyvät korkeina, ja keskuspankit aikovat nostaa korkoja tänä vuonna.
Pitkittynyt kriisi voisi edelleen nostaa öljyn hintoja ja korkoja, mikä hidastaisi globaalia ja kotimaista talouskasvua merkittävästi enemmän kuin ennakoitu.
“Suomen seuraavan hallituskauden alun talousnäkymät ovat edelleen epäselvät. Julkisten talouksien näkymät ovat kuitenkin selvät. Rakenteelliset epätasapainot on korjattava, mikä edellyttää Suomelta laajoja ja nopeita suoria sopeutustoimia seuraavalla vaalikaudella,” sanoi valtiovarainministeriön pääjohtaja Mikko Spolander.
Lähi-idän kriisi on nostanut öljyn hintoja ja korkoja, mikä heikentää globaalia talouskasvun näkymää sekä Suomen vientimarkkinoiden kehitystä.
Kuitenkin Suomen viennissä on havaittavissa suhteellisen vahvaa kasvua huolimatta kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on kuitenkin edelleen negatiivinen, koska hävittäjähankinnat ja muut investoinnit nostavat tuontia nopeammin kuin vientiä.
Kotitalouksien ostovoima kärsii korkeista energiahinnasta, nousevista koroista ja heikosta työmarkkinasta. Samalla palkankorot ja tuloveron alennukset tukevat käytettävissä olevan tulon kasvua.
Kuluttajien luottamus pysyy kuitenkin alhaisena, mikä näkyy erityisesti kestäväntavaran kysynnässä, asuntomarkkinoilla ja korkeassa kuluttajasäästämisasteessa. Yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja jatkavan kasvuaan vuosina 2027–2028 ostovoiman parantuessa.
Investoinnit tulevat kasvamaan voimakkaasti vuonna 2026, erityisesti puolustusinvestointien myötä. Hävittäjien toimitukset heijastuvat voimakkaana investointikasvuna, mutta niillä on rajallinen vaikutus kotimaiseen tuotantoon, koska ne ovat pääasiassa tuontia. Energiansiirtymään, teknologisiin hankkeisiin, datakeskusten rakentamiseen ja aineettomiin investointeihin liittyvät projektit tukevat myös investointeja.
Rakentamisen näkymissä on sekä positiivisia että negatiivisia trendejä. Liiketoimintarakentaminen osoittaa lievää kasvua, mutta asuntorakentaminen ei ole vielä elpynyt.
Asuntomarkkinat ovat jälleen hidastuneet, asuntohinnat laskevat edelleen ja ostopäätösten aikomus on alhainen. Arvioiden mukaan asuntorakentaminen tulee jatkamaan lievää supistumista tänä vuonna, ja kasvuun siirtyminen on siirtynyt vuoteen 2027.
Työmarkkinat ovat olleet heikompia kuin ennakoitu. Työllisten määrä laski jälleen alkuvuodesta, ja työttömyys on kasvanut odotettua enemmän. Erityisesti pysyvien ja kokoaikaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt yksityisellä sektorilla. Työttömyysasteen ennakoidaan nousevan 10,4 prosenttiin vuonna 2026. Työllisyyden odotetaan paranevan vuodesta 2027 eteenpäin talouskasvun kiihtyessä, mutta työmarkkinoiden elpyminen pysyy hitaana.
Työttömyys pysyy korkeana koko ennustejakson ajan, vaikka sen odotetaan laskevan hieman vuosina 2027–2028.
Huolimatta kiihtyvästä talouskasvusta, yleinen valtion budjettitilanne ei parane merkittävästi ennustejakson aikana. Parempi taloussykli näkyy julkisissa talouksissa verotulojen kasvuna tänä vuonna. Samalla hävittäjähankintojen kirjaaminen investointeina heikentää erityisesti valtion budjettitilannetta alkaen tänä vuonna. Näiden vastakkaisten tekijöiden seurauksena yleinen valtion alijäämä on 4,4 prosenttia BKT:stä tänä vuonna.
Yleisten valtion talouksien tilanne ei parane tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenot tulevat jatkamaan kasvuaan koko ennustejakson ajan.
Velan korkomenot kasvavat myös velkasuhteen ja korkojen nousun seurauksena. Kasvaneet menot tarkoittavat, että pelkkä parempi taloussykli ei riitä kattamaan yleistä valtion alijäämää, joka pysyy noin 4,5 prosentissa BKT:stä vuoteen 2030 asti. Laaja yleinen valtion alijäämä on rakenteellinen luonteeltaan.
Yleisten valtion velkasuhde ylittää 90 prosenttia BKT:stä tänä vuonna. Laajat alijäämät pitävät velkasuhteen kasvussa koko ennustejakson ajan huolimatta nopeammasta talouskasvusta. Velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 99 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Ministeriö ilmoitti, että ennuste on laadittu ennen 15. kesäkuuta 2026 saatuja tietoja Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä alustavasta rauhansopimuksesta. Jos sopimus johtaa pysyvään rauhaan ja Persianlahden avautumiseen, sillä on myönteinen vaikutus erityisesti tämän vuoden kasvuun.
Kuitenkin vaikutus ennusteeseen ei ole suuri, sillä ennusteen perustana olevat raakaöljyfutuurihinnat ovat jatkuvasti sisältäneet oletuksen siitä, että sopimus saavutettaisiin tämän vuoden aikana. Jo tapahtuneet öljyn hintojen ja korkojen nousut ovat aiheuttaneet taloudellisia kustannuksia, jotka rasittavat erityisesti tämän vuoden kasvua.
Talouskatsaus on valtiovarainministeriön itsenäinen talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa: keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella.
