Janne Puhakan entinen puoliso Rolf Nordmo (kuvassa) kiistää murhasyytteen, mutta myöntää teon tappona. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Helsingin hovioikeudessa on alkanut käsittely entisen jääkiekkoilijan Janne Puhakan henkirikoksesta. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden huhtikuussa Puhakan entisen puolison murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Puhakka oli kuollessaan 29-vuotias.
Henkirikos tapahtui lokakuussa 2024 Espoon Henttaalla asunnossa, jossa entinen pari oli aikaisemmin asunut yhdessä. Norjalainen Rolf Nordmo, 68, ampui Puhakkaa haulikolla ylävartaloon ja iski häntä päähän aseen piipulla. Heidän suhteensa oli päättynyt vain muutama viikko aiemmin.
Paikalla oli runsaasti mediaa niin Suomesta kuin Norjasta. Nordmo istui rauhallisesti peittämättä kasvojaan, kun oikeus salli kuvaamisen istunnon alussa.
Kuten käräjäoikeudessa, myös hovissa Nordmo kiistää murhasyytteen, mutta myöntää teon tappona. Hovioikeuteen toimittamassaan valituksessa Nordmo vetoaa siihen, että väkivallanteko kesti hyvin lyhyen ajan ja että hän toimi ”kiihtymystilassa”.
– Nordmon teko heijastaa pitkäaikaisen voimakkaan stressin purkautumista hallitsemattomasti eikä se osoita valittajan näkemyksen mukaan sitkeää surmaamispyrkimystä, valituksessa todetaan.
Syyttäjä vetoaa viesteihin
Käräjäoikeuden mukaan henkirikos oli murhan tunnusmerkistön mukaisesti erityisen raaka.
Oikeus huomioi, että Puhakka loukkaantui ampumisessa hengenvaarallisesti, oli puolustuskyvytön ja vielä elossa, kun Nordmo jatkoi väkivaltaa. Nordmo iski Puhakkaa aseen piipulla päähän jopa kymmenen kertaa niin voimakkaasti, että verijälkiä löytyi katosta asti, tuomiossa todetaan.
Teko ei oikeuden mukaan ollut vakaasti harkittu, vaikka se katsoi, että Nordmo oli ilmeisesti mustasukkainen Puhakasta ja että hänellä oli suuria vaikeuksia hyväksyä tämän uutta seurustelusuhdetta.
Syyttäjän mukaan murha oli vakaasti harkittu. Vastavalituksessa vedotaan Nordmon ystävälleen pari viikkoa ennen tekoa lähettämiin viesteihin.
– Hän kuvaa tekotapaa ja teon saamaa mediahuomiota hyvin tarkasti sittemmin tapahtuneeseen nähden. Vaikka viestejä pidettäisiinkin huumorinomaisesti laadittuina ja lähetettyinä, niistä ilmenee kuitenkin, että uhrin tappaminen oli valittajan lähitulevaisuuden yksi vaihtoehto, syyttäjän vastavalituksessa todetaan.