Tiedosto: Xinhua.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suositteli, että Suomi jatkaa julkisten talouden vahvistamista useiden vuosien ajan, kertoi valtiovarainministeriö tiedotteessaan, joka viittasi IMF:n julkaisemaan vuosikertomukseen maanantaina.
Raportissa todettiin, että Suomen tulisi pyrkiä puolittamaan bruttokansantuotteestaan (BKT) vuosittain ja tämän konsolidointivauhdin tulisi jatkua, kunnes budjettitasapaino saavutetaan ja velka on laskusuunnassa.
IMF:n raportti nosti esiin useita mahdollisia sopeutustoimia, kuten sosiaaliturvan tehokkuuden parantamisen, liiketoimintatuista luopumisen ja eläkeuudistukset.
Se keskittyi rakenteellisiin verouudistuksiin, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden verotukien poistamiseen ja alennettujen arvonlisäverokantojen lähentämiseen yleiseen verokantaan.
Raportissa korostettiin tarpeen parantaa tuottavuutta rakenteellisten uudistusten avulla sekä parantaa työmarkkinoiden toimintaa ja kehittää työvoiman osaamista, erityisesti tekoälytaitojen osalta.
Raportin mukaan Suomen talouden odotetaan palaavan kasvuun yksityisen kysynnän elpyessä, ja talous kasvaa noin 1,5 prosenttia tulevina vuosina.
Inflaation arvioidaan pysyvän kahdessa prosentissa, mikä johtaa reaalipalkkojen ja käytettävissä olevan tulon kasvuun. IMF lisäsi, että tämä yhdessä veronalennusten ja suurten kotitalouksien säästöjen kanssa tukee yksityistä kulutusta ja investointeja.
IMF arvioi potentiaalisen tuotannon kasvun olevan noin yksi prosentti.
Riskit ovat pääasiassa alaspäin suuntautuneita, ja syynä ovat kauppasuhteiden jännitteet ja geotaloudellinen epävarmuus.
Raportti osoitti, että Suomen julkinen talous on heikentynyt viime vuosina. Tämä ei johtunut ainoastaan taloussyklistä, vaan myös monista muista tekijöistä: puolustus- ja maahanmuuttoon liittyvien menojen kasvu, tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu, inflaatioindeksin mukaiset eläkemaksujen kasvut, kasvavat korkomenot sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden paineet.
Nämä syyt ovat johtaneet siihen, että alijäämä pysyy 4,5 prosentissa BKT:sta vuonna 2025, huolimatta hallituksen toteuttamista menoleikkauksista. Ilman lisätoimia velkasuhde lähestyy 95 prosenttia BKT:sta vuosikymmenen loppuun mennessä, raportissa todettiin.
IMF:n mukaan Suomen suurin kasvupotentiaali piilee tuottavuuden nostamisessa, erityisesti työmarkkinoiden toiminnan parantamisen, koulutuspolitiikan ja syvemmän integraation kautta EU:n sisämarkkinoihin.
IMF korosti tarvetta toimenpiteille, joilla voidaan tehokkaammin integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille, mukaan lukien työperusteisten maahanmuuttomenettelyjen sujuvoittaminen ja suomen kielen koulutuksen laajentaminen.
IMF nosti myös esiin tekoälyn, digitalisaation ja innovaatioiden valmiuden keskeisinä kasvun moottoreina. Vaikka Suomessa on vahva perusta, teknologian laajempi käyttöönotto voi muuttaa työmarkkinoita ja lisätä rakenteellisen työttömyyden riskiä. Tämä edellyttää investointeja korkea-asteen koulutukseen, aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihin ja tekoälytaitoihin.
IMF:n mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä on yleisesti ottaen vakaa, ja pankkisektori on kestävä. Järjestelmäriskit ovat hallinnassa, vaikka sektorikohtaisia riskejä on edelleen. Erityisesti IMF kiinnittää huomiota kiinteistösektorin riskeihin.
IMF julkaisi lausuntonsa Suomesta 10. marraskuuta 2025 ja täydellisen raportin maanantaina.
