Kyselyn mukaan nuoret luottavat perheeltään saatuun taloustietoon enemmän kuin sosiaalisen median vaikuttajien neuvoihin. JADE SILPO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Sosiaalinen media lisää nuorten kulutuspainetta, mutta vaikuttajien talousneuvoihin suhtaudutaan varauksellisesti. Hyvät taloustaidot näyttävät suojaavan nuoria impulsiivisilta ostoksilta.
<pNoin joka kolmas 15–19-vuotiaista kokee sosiaalisen median ohjaavan heidän ostoksiaan, kertoo nuorten talousosaamista selvittänyt kyselytutkimus. Tytöt mainitsevat somen vaikutuksen kuluttamiseensa poikia useammin, ilmenee Nuorten talousosaamisbarometrista.
Kyselyyn osallistuneista nuorista 31 prosenttia arvioi somesisältöjen vaikuttavan heidän ostoksiinsa. Tytöistä 20 prosenttia kertoo ostaneensa jotakin hetken mielijohteesta somen vaikutuksesta, kun taas pojista kymmenen prosenttia on näin todennut.
Sosiaalisen median kulutusvaikutus voi tutkijoiden mukaan olla suurempi kuin nuoret itse tunnistavat.
– On tärkeää huomata, että tulos heijastaa nuorten omaa käsitystä somen vaikutuksesta. Todellisuudessa some todennäköisesti vaikuttaa nuoriin huomattavasti enemmän kuin he itse kokevat, toteaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Eija Juntunen tiedotteessa.
Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia kertoo ihailevansa henkilöitä, joilla on kalliita asuntoja, autoja ja vaatteita. Väitteestä eri mieltä on 27 prosenttia. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median luomat varallisuuspaineet ja impulssiostokset kohdistuvat erityisesti nuoriin, joiden taloudellinen tilanne on jo ennestään heikko.
Rahaneuvoja haetaan somesta, mutta niihin ei luoteta
Nuoret saavat talouteen liittyvää tietoa ensisijaisesti perheeltään ja lähipiiriltään. Näin vastasi 66 prosenttia nuorista. Koulusta taloustietoa saa puolet vastaajista ja sosiaalisen median vaikuttajilta 40 prosenttia.
Perheeltä ja koulusta saaduille talousopetuksille luottaa yli 80 prosenttia vastaajista, mutta somevaikuttajien tarjoamaan tietoon vain 17 prosenttia.
Luottamus vaikuttajien talousneuvoihin on samalla tasolla kuin luottamus tekoälyn antamaan taloustietoon. Tekoälyyn luottaa 18 prosenttia nuorista.
Jyväskylän yliopiston sosiologian professorin Terhi-Anna Wilskan mukaan nuoret osaavat suhtautua kriittisesti sosiaalisen median taloussisältöihin, mutta tämä ei poista sisältöjen vaikutusta heidän käyttäytymiseensä. Luottamusta voivat heikentää esimerkiksi epärealistiset sijoitusvinkit, nopean rikastumisen lupaukset sekä asiantuntijana esiintyminen ilman asianmukaista pätevyyttä.
Tekoälyn käyttö taloustiedon lähteenä jakautuu selvästi sukupuolen mukaan. Pojista 21 prosenttia kertoo hakevansa tekoälystä aktiivisesti taloustietoa. Tytöistä näin tekee kymmenen prosenttia.
Tutkijoiden mukaan asennekasvatuksen ohella nuorille tulisi tarjota konkreettista tietoa esimerkiksi säästämisestä, koroista, inflaatiosta ja sijoittamisen perusteista.
Toiveikkaampi tulevaisuus – Nuorten talousosaamisbarometri toteutettiin OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Alkuvuonna toteutettuun kyselyyn vastasi 2 346 nuorta yhteensä 61 koulusta eri puolilta Suomea. Barometri julkaistaan kokonaisuudessaan 9. syyskuuta.