Polttoaineiden hinnat huoltoasemalla Espoossa tiistai-iltana. DF Kuva Iqbal Hossainilta.
Suomen talous kasvaa hitaammin kuin aiemmin arvioitiin vuosina 2026–2028, sillä Iranin sodasta johtuva energiashokki heikentää talousnäkymiä, kertoi Suomen Pankki tiistaina.
Energiashokki nostaa hintoja, mutta inflaatioon vaikuttavat voimakkaasti energian toimitushäiriöiden kesto, ilmenee keskuspankin julkaisemasta väliaikaisesta ennusteesta.
Suomen talous alkoi kasvaa vuoden 2025 lopulla, ja kasvua vauhdittivat yksityinen kulutus ja investoinnit, ja kasvu jatkui vuoden 2026 alussa.
Kuitenkin ennustetta on alennettu, koska Iranin sodasta johtuva energian hintojen nousu haittaa kasvua.
Ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on arvioitu olevan 0,6 % vuonna 2026 ja nousevan 1,4 %:iin vuonna 2027. Tämän jälkeen talous kasvaa 1,5 % vuonna 2028.
Kasvun näkymät ovat erityisesti epävarmat Iranin sodan ja jatkuvan sodan Ukrainassa vuoksi.
Kansainvälisessä kaupankäynnissä on myös lisääntynyt jännitteitä Yhdysvaltojen tullipolitiikan muutosten vuoksi.
“Tämän vuoden kasvun lähtökohta oli jopa hieman parempi kuin joulukuussa ennustettiin, mutta energian hintojen nousu haittaa kasvua. Huolimatta hidastumisesta, kasvun odotetaan jatkuvan. Kuitenkin näkymät voivat muuttua nopeasti nykyisessä globaalissa ympäristössä,” sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala.
Iranin sodasta johtuva energiashokki nopeuttaa hintojen nousua ja lisää epävarmuutta inflaatioennusteiden ympärillä. Inflaation arvioidaan nousevan 1,9 %:iin vuonna 2026. Vuonna 2027 inflaatio laskee 1,5 %:iin ja nousee hieman 1,8 %:iin ennustejakson loppua kohti.
Öljy- ja maakaasutoimitusten keskeytyminen Persianlahdella nostaa erityisesti polttoainehintoja Suomessa.
Polttoainehintojen nousu heijastuu viiveellä muun muassa elintarvikkeiden ja teollisuustuotteiden hinnoissa. Ennuste kuitenkin olettaa, että energiashokin kesto on suhteellisen lyhyt ja sen vaikutus muihin hintoihin on kohtuullinen.
“Energian kustannusten nousu nostaa kuluttajahintoja tänä vuonna, mutta vaikutus ensi vuoteen riippuu ratkaisevasti energian toimitushäiriöiden kestosta,” totesi Vanhala.
Samaan aikaan työmarkkinat pysyivät heikkoina vuonna 2025, ja työttömyysaste nousi korkealle tasolle.
Vuoden 2026 työttömyysasteen ennustetaan olevan 10,2 %, mutta työllisyystilanne paranee liiketoimintasyklin parantuessa. Vuonna 2027 työttömyysasteen arvioidaan laskevan 9,7 %:iin ja edelleen 9,2 %:iin vuonna 2028.
Ennuste sisältää vaihtoehtoisia skenaarioita taloudelliselle kehitykselle. Ulkoisen toimintaympäristön riskit ovat lisääntyneet. Iranin sodan kesto ja sen vaikutus energiamarkkinoihin ovat keskeisiä epävarmuustekijöitä ennusteessa. Skenaarioiden mukaan pitkäaikaiset energian toimitushäiriöt voisivat nopeuttaa inflaatiota ja rajoittaa kasvua useiksi vuosiksi.
