DF File Photo.
Kuluttajaluottamusindikaattorin (CCI) taso oli helmikuussa miinus 10.5, kun se oli tammikuussa miinus 8.7 ja joulukuussa miinus 7.3, tilastojen mukaan.
Vuosi sitten helmikuussa kuluttajaluottamusindikaattori oli miinus 9.0.
CCI:n pitkän aikavälin keskiarvo on miinus 2.8.
Tiedot perustuvat kuluttajaluottamuskyselyyn, johon vastasi 1,201 Suomessa asuvaa henkilöä 1. ja 17. helmikuuta välisenä aikana.
Helmikuussa taloudellinen luottamus oli poikkeuksellisen korkea Pohjois-Suomessa (CCI miinus 5.8) ja matalin pääkaupunkiseudulla (miinus 13.5).
Sosioekonomisista ryhmistä ylimmän tason palkansaajat olivat optimistisimpia (miinus 1.9). Helmikuussa työttömät arvioivat taloudellista kehitystä selvästi synkemmäksi (miinus 25.2).
Naiset (miinus 12.3) pitivät helmikuussa taloudellista kehitystä selvästi synkempänä kuin miehet (miinus 8.7).
Helmikuussa kuluttajien käsitys koko taloudesta heikkeni verrattuna tammikuuhun. Näkemykset oman talouden nykytilasta sekä odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä seuraavan 12 kuukauden aikana olivat helmikuussa hyvin huonoja.
Odotukset talouden kehityksestä heikkenivät helmikuussa myös verrattuna vuoteen sitten.
Vain 21 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan parempana kuin vuosi aikaisemmin.
Kaksi kolmasosaa eli 69 prosenttia kuluttajista arvioi helmikuussa, että Suomen taloudellinen tilanne oli nyt heikompi kuin vuosi sitten, ja vain seitsemän prosenttia piti sitä vahvempana.
Helmikuussa 18 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloudellinen tilanne paranee seuraavan kahdentoista kuukauden aikana, kun taas peräti 42 prosenttia arvioi, että maan talous heikkenee.
Yhteensä 27 prosenttia kuluttajista uskoi helmikuussa, että oma talous paranee, ja 20 prosenttia pelkäsi sen heikkenevän vuoden aikana.
Kuluttajien odotukset työttömyyden kehityksestä Suomessa pysyivät helmikuussa muuttumattomina ja melko synkkinä. Vain 19 prosenttia kuluttajista odotti työttömyyden vähenevän seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet, 56 prosenttia, uskoi sen lisääntyvän.
Työssäkäyvät kuluttajat arvioivat, että heidän henkilökohtainen työttömyys- tai lomautusuhkansa oli edelleen hyvin korkea. Kuusi prosenttia työllisistä uskoi, että heidän henkilökohtainen uhkansa oli vähentynyt, ja 29 prosenttia ajatteli riskin kasvaneen.
Toisaalta 36 prosenttia työllisistä koki helmikuussa, etteivät he olleet lainkaan uhattuja työttömyydellä tai tilapäisellä lomautuksella.
Helmikuussa kuluttajien arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja hintamuutoksista vuoden aikana nousivat selvästi.
Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat olivat nousseet 4.6 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja nousevat 4.0 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Yli puolet kuluttajista, 54 prosenttia, piti kuluttajahintojen nousua suurena tai melko suurena vuoden aikana, ja peräti 60 prosenttia heistä odotti hintojen nousevan ainakin samaa tahtia tulevina kuukausina.
Pitkään on pidetty helmikuuta erittäin huonona ajankohtana lainan ottamiselle ja nyt myös säästämiselle. Vain 24 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa suotuisana lainan ottamiselle ja 41 prosenttia katsoi säästämisen olevan kannattavaa.
Kuitenkin helmikuussa oli hieman enemmän aikomuksia lainan nostamiseen kuin tavallisesti. Kuusitoista prosenttia kuluttajista suunnitteli nostavansa lainan vuoden sisällä.
Kuluttajien arviot omasta taloudellisesta tilanteestaan olivat helmikuussa hieman heikompia kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Kuluttajat arvioivat, että heillä olisi myös vähemmän säästämismahdollisuuksia kuin tavallisesti tulevina kuukausina.
Helmikuussa hyvä puolet eli 54 prosenttia kuluttajista oli pystynyt säästämään rahaa, ja 70 prosenttia uskoi pystyvänsä tekemään niin seuraavien 12 kuukauden aikana.
Helmikuussa ajankohta oli edelleen erittäin epäedullinen kestävien tavaroiden ostamiselle. Vain 14 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa suotuisana kalliiden hankintojen tekemiselle.
Kuluttajien aikomukset käyttää rahaa kestäviin tavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana pysyivät helmikuussa hyvin alhaisina. Helmikuussa 13 prosenttia kuluttajista arvioi, että he lisäisivät ja 40 prosenttia vähentäisi kestäviin tavaroihin käytettävää rahaa seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kuitenkin yhtä monta kuluttajaa kuin pitkän aikavälin keskiarvo piti auton ostamista vuoden sisällä helmikuussa mahdollisena. Sen sijaan kuluttajilla oli edelleen vähemmän suunnitelmia asunnon ostamiseen ja oman asunnon remontointiin.
Helmikuussa 14 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton seuraavan 12 kuukauden aikana. Yksitoista prosenttia kuluttajista harkitsi asunnon ostamista tai talon rakentamista. Kuusitoista prosenttia kuluttajista suunnitteli käyttävänsä rahaa oman asunnon remontointiin seuraavan 12 kuukauden aikana.
