Vanhimmat metsää hallinnoivat kuolinpesät ovat peräisin 1800-luvulta. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Kuolinpesien monimutkainen omistusrakenne ja vaatimukset yksimielisyydestä vaikeuttavat metsien hyödyntämistä.
Kuolinpesät omistavat noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa lähes kymmentä prosenttia yksityismetsistä, ilmenee Sahateollisuus ry:n raportista.
Jakamattomat kuolinpesät hankaloittavat metsien käyttöä koskevaa päätöksentekoa. Päätöksentekoa vaikeuttaa se, että kaikkien jäsenten on saavutettava yksimielisyys metsää koskevissa asioissa.
Lisäksi kuolinpesien omistusrakenteet monimutkaistuvat osakkaiden kuollessa. Vanhimmat metsää hallinnoivat kuolinpesät ovat peräisin 1800-luvulta.
Osakkaiden erilaiset näkemykset sekä tiedon ja osaamisen puute metsänhoidosta ovat Sahateollisuuden mukaan syitä siihen, että metsien aktiivinen hoito ja käyttö jäävät toteutumatta.
Kuolinpesien määrän lisääntyessä aktiiviset luonnon- ja metsänhoitotoimet pysähtyvät puukauppojen ohella, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
Sahateollisuus ry on teettänyt selvityksen siitä, miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa kuolinpesien metsäomaisuuden luovuttamiseksi. Selvityksen on laatinut asianajotoimisto Geradin Partnersin vanhempi konsultti Tuomas Pöysti, joka on aiemmin toiminut muun muassa oikeuskanslerina.
Selvityksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on noussut noin 60 vuoteen, ja 70–80-vuotiaita metsänomistajia on runsaasti. On siis todennäköistä, että tulevaisuudessa metsien omistajuus siirtyy yhä enemmän kuolinpesille.
Selvityksessä ehdotetaan, että kuolinpesille asetettaisiin velvoite luovuttaa metsä- ja maatalousomaisuus pois pesästä tai toteuttaa perinnönjako kolmen vuoden kuluessa. Malli on samankaltainen kuin muissa Pohjoismaissa.
