Markkinoilla on todettu, että Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostopaineet ovat selvästi vähentyneet. ANNI SAVOLAINEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Nordean Jan von Gerichin mukaan asuntolainojen viitekorot eivät ole palaamassa sodan edeltäville tasoille ainakaan nopeasti.
Lähi-idän sodan aiheuttama nousupaine asuntolainojen korkoihin on tällä hetkellä lieventynyt, toteaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Tällä viikolla 12 kuukauden euribor-korko on laskenut alle 2,7 prosentin, tiistain lukema oli 2,695 prosenttia.
Markkinoilla on päädytty siihen, että Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostopaineet ovat selkeästi vähentyneet. Taustalla on Lähi-idän alustava rauhansopimus, joka on vaikuttanut öljyn hintaan.
Von Gerich ei kuitenkaan lupaa merkittävää jatkoa korkojen laskulle. Sota on nostanut korkotasoa pitkäkestoisesti, eikä paluuta alkuvuoden korkotasoon ole välittömästi odotettavissa.
– Todennäköisempää on, että jäädään 2,5–3 prosentin välille, kuin että mentäisiin takaisin 2–2,5 prosentin tasolle, von Gerich arvioi STT:lle.
Hän kommentoi asiaa tiistaina ennen Yhdysvaltojen uusia iskuja Iraniin ja iranilaista öljyä koskevan pakotehelpotuksen kumoamista. Brent-raakaöljyn barrelihinta oli keskiviikkona aamulla noin 76 dollaria, kun se tiistaina oli noin 72–73 dollarissa.
Myös OP Pohjola arvioi viime viikolla, että euriborkorot pysyisivät vuoden jälkipuoliskolla 2,5 ja 3 prosentin haarukassa.
Nyt odotetaan, kuinka monta kertaa EKP päättää vielä nostaa ohjauskorkoaan.
Lähi-idän sota on aiheuttanut inflaatiopainetta, josta EKP on huolissaan. Aiemmassa Nordean ennusteessa odotettiin kolmea koronnostoa tänä vuonna, mutta nykytiedoilla seuraava todennäköinen nosto on von Gerichin mukaan syyskuussa. Sen jälkeen tilanne on epäselvempi.
– En missään nimessä sanoisi, että tässä on selkeä kuva, että yksi nosto ja EKP on sen jälkeen valmis.
Tilanteeseen vaikuttaa hintojen nousuvauhdin lisäksi talouden yleinen kehitys. Jos Euroopan taloudessa on hyvä vire, von Gerich näkee, että myös toinen nosto voi olla mahdollinen.
Päätöksiä epävarmuuden keskellä
Von Gerichin mukaan epävarmuutta on nyt vähemmän kuin kaksi kuukautta sitten, ja myös esimerkiksi Suomen kulutuksesta on saatu myönteisempiä uutisia.
Siitä huolimatta laajempi epävarmuus jatkuu – erityisesti ottaen huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin luonteen ja päätöksentekotavan.
– Kun tämä pidetään mielessä, on vaikeaa olla täysin varma siitä, etteikö tilanne voisi jälleen muuttua nopeasti toiseen suuntaan.
Lähi-idän rauhansopimuksessa takapakki on mahdollinen, eikä rauhansopimus ole vielä valmis. Samoin on riski, että asuntolainojen korot voivat vielä nousta.
Von Gerich toteaa, että erilaisia sokkeja ja kriisejä on ollut runsaasti, kun tarkastellaan viime vuosia, viittä vuotta, kymmentä vuotta tai kahtakymmentä vuotta. Silti oman elämän kannalta tärkeitä päätöksiä tulisi pystyä tekemään myös epävarmoina aikoina.
– Ei ole ehkä kovin realistista ajatella, että epävarmat ajat loppuisivat äkillisesti, epävarmuus poistuu kokonaan ja tulisi hetki, jolloin ei olisi mitään epävarmuutta, ja silloin voisi tehdä päätöksiä.