Datakeskusten perustaminen ei edellytä Suomessa lupaa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Nyt lausuntokierroksella oleva laki voisi osaltaan auttaa vähentämään datakeskuksiin liittyviä uhkia, toteaa erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.
Autoritaarisilla valtioilla, käytännössä Kiinalla ja Venäjällä, on useita syitä haluta omistuksia Suomessa sijaitsevista datakeskuksista. Suojelupoliisin mukaan tähän liittyy riskejä, joita voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti hallita paremmin.
Datakeskusten perustaminen ei vaadi Suomessa lupaa. Supon erikoistutkijan Veli-Pekka Kivimäen mukaan viranomaiset saavat usein tietoa suunnitelmista myöhään.
– Meillä ei ole mitään sellaista sitovaa sääntelyä, joka velvoittaisi ilmoittamaan, että tänne on tulossa datakeskushanke, Kivimäki toteaa STT:lle.
Esimerkiksi tonttivuokrasopimukset voivat olla kunnissa jo valmiina, ennen kuin hankkeet tulevat julki.
– Jos yritys on onnistunut tekemään tonttivuokrasopimuksen, se voi olla sellainen askel, josta on vaikeaa enää peruuttaa.
Nyt lausuntokierroksella oleva sijoituslupalaki auttaisi Kivimäen mukaan vähentämään datakeskuksiin liittyviä riskejä.
– Se mahdollistaisi sen, että datakeskushankkeista tulisi seurattava kohde, jolloin niistä tulisi viranomaisille aikaisessa vaiheessa tietoa.
Peitteenä monimutkaiset omistukset
Autoritaarisiin valtioihin liittyviä omistuksia saatetaan supon mukaan peittää monimutkaisilla järjestelyillä.
– Yritys voi naamioida omistusketjun niin, että se näyttää eurooppalaiselta yritykseltä, Kivimäki sanoo.
Suuri tekoälytehdas, jota hollantilaisyhtiö Nebius Group rakentaa Lappeenrantaan, oli aiemmin Yandex N.V. Tämä venäläisen Yandexin hollantilainen emoyhtiö ilmoitti vuonna 2024 myyneensä Venäjän-toimintonsa ja muutti nimensä. Nebiuksella on datakeskus myös Mäntsälässä.
Supo ei kommentoi Suomen datakeskushankkeisiin liittyvien yhtiöiden omistusten mahdollisia kytköksiä Kiinaan tai Venäjään.
– En voi mennä yksittäistapauksiin, joita meillä on, mutta tämä on toki asia, jota seurataan, Kivimäki toteaa.
Mikä datakeskuksissa houkuttelee?
Datakeskuksissa Kiinaa ja Venäjää houkuttelee supon mukaan muun muassa taloudelliset intressit.
– Kiina voi pyrkiä saamaan suomalaisista datakeskuksista sellaista laskentakapasiteettia, jota se ei pysty itse luomaan. Vastaavasti Venäjä voi yrittää kehittää sellaista kyvykkyyttä, jota se ei sanktioiden vuoksi muuten saa.
Autoritaaristen maiden omistukset voivat vaikuttaa Suomen kansainväliseen asemaan, Kivimäki sanoo.
– Jos esimerkiksi Kiina pystyy edistämään omaa tekoälykehitystään hyödyntämällä vientirajoitettua teknologiaa Suomessa sijaitsevissa datakeskuksissa, on Suomen kansainvälisen aseman kannalta huono, että meillä sallitaan tällainen toiminta.
Kivimäki toteaa, että omistukset voivat tarjota maille mahdollisuuksia laittomaan kybervakoiluun. Tavoitteena voi olla pääsy datakeskuksissa säilytettävään dataan.
– Jos dataa varastetaan, se on tietyllä tapaa peruuttamatonta.
Ei velvollisuutta tuntea asiakkaita
Kaikilla datakeskuksilla ei ole velvollisuutta tuntea asiakkaitaan samalla tavoin kuin esimerkiksi pankeilla on rahanpesun estämiseksi.
– Vaikka meillä olisi täysin legitiimi datakeskus Suomessa, siihen voidaan pyrkiä luomaan asiakkuuksia, jotka ovat jollain tavalla haitallisia.
Toukokuussa Hollannin poliisi takavarikoi kahdesta maassa sijaitsevasta datakeskuksesta yhteensä 800 palvelinta. Uutistoimisto Bloombergin mukaan palvelimia on hyödynnetty venäläishakkereiden suorittamissa kyberhyökkäyksissä.
– Jos suomalaisesta datakeskuksesta ohjataan valtiollista tai rikollista toimintaa muihin Euroopan valtioihin, ei ole hyvä tilanne meidän kannaltamme, jos on luotu mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle, Kivimäki toteaa.
Yhdysvallat lisäsi aiemmin tällä viikolla muun muassa kiinalaisen verkkokauppajätin Alibaban ja hakukonepalvelu Baidun listalle yrityksistä, joiden se katsoo tukevan Kiinan asevoimia. Asiasta kirjoitti muun muassa uutistoimisto AFP.
– Jos datakeskuksessa on sellaista dataa, jota autoritaarinen valtio haluaa, ja sillä on kontrolli tai omistussuhde yritykseen, se voi pyrkiä hyödyntämään sitä ja saamaan sen datan, Kivimäki sanoo.
Hän muistuttaa, että Venäjän ja Kiinan kansalaisilla on velvollisuus antaa tietoja maidensa viranomaisille.
– Tämä on se riski, johon olemme kiinnittäneet huomiota muissakin kuin datakeskushankkeissa.