Verohallintoa kiinnostavat edelleen kerätyistä pulloista saadut tulot, vaikka niiden vaikutus valtion talouteen on vähäinen. Juha Rika
Kerätyistä panttipulloista saatu raha on verotettavaa tuloa, muistuttaa Verohallinnon asiantuntija. Hallitus kuitenkin ehdottaa muutosta asiaan.
Kesä tuo Päijät-Hämeen alueelle puistoiltoja ja lukemattomia ulkoilmatapahtumia. Tällöin sesonki on parhaimmillaan lomailijoiden ohella myös pullonkerääjille. Harva suomalainen kuitenkaan muistaa, että kerättyjen pullojen panttirahat tulisi ilmoittaa verotettavina tuloina.
Verottajaa kiinnostavat kuitenkin vain muiden keräämät pullot ja tölkit, sillä itse ostettujen juomapakkausten palautusrahoista ei tarvitse maksaa veroja. Juoman hintaan sisältyy panttimaksu, joka palautuu palautuksen yhteydessä.
Käytännössä kerättyjä pullopantteja verotetaan, koska lain mukaan veroja on maksettava kaikista tuloista, joita ei ole erikseen määritelty verovapaiksi. Verohallinnon johtavan veroasiantuntijan Nina Heinrichsin mukaan verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko panttitulot peräisin säännöllisestä vai satunnaisesta pullonkeruusta.
– Onko se [pullo] sattunut löytymään kotoa poistuessa rapun vierestä ja nappaat sen mukaasi vai lähdetkö joka ilta kiertämään lenkkiä ja keräämään, sillä ei ole mitään merkitystä. Yksinkertaisesti sanottuna, jos palautat keräämäsi pullon, niin se pantti on veronalaista tuloa.
Entä jos toinen samassa kotitaloudessa asuva henkilö palauttaa sinun ostamasi pullot, pitääkö hänen maksaa niistä veroja?
– Minä lähtisin siitä, että yhteisessä kotitaloudessa ruokia ostetaan todennäköisesti sekaisin, ja silloin myös pulloja palautetaan sen mukaan, mitä niitä on, Heinrichs toteaa.
Suomalaiset palauttivat Palpan pullonpalautusjärjestelmän kautta viime vuonna keskimäärin 423 juomapakkausta per henkilö. Risto Hämäläinen
Suomessa palautettiin vuonna 2025 yli 2,3 miljardia panttipulloa tai -tölkkiä, ilmenee Suomen palautuspakkaus Palpan tilastoista. Keskimäärin suomalainen palautti 423 juomapakkausta ja sai 64 euroa panttirahaa.
Pullopantit saattavat muuttua verovapaiksi tuloiksi vuoden 2027 alusta alkaen. Hallitus teki asiasta ehdotuksen kesäkuussa osana laajempaa verolakipakettia. Esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella.
Esitysluonnoksessa muutosta perustellaan sillä, että pullopanteista kertyvä verotulo voidaan arvioida vähäiseksi, eikä panttien veroilmoitus- ja maksuvelvollisuus ole kovin tunnettu.
Heinrichs on samaa mieltä esityksen verotuloarvion kanssa.
– Minulla ei ole tilastotietoa siitä, onko näitä edes yritetty arvioida. Mutta käsitykseni mukaan, mitä on keskusteltu, on se, että verotulot tosiaan ovat vähäisiä.
Yksinkertaisesti sanottuna, jos palautat keräämäsi pullon, niin se pantti on veronalaista tuloa.
Nina Heinrichs, johtava veroasiantuntija, Verohallinto
Verohallinnolla ei ole tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon pantituloista ilmoitetaan tai jää ilmoittamatta verotukseen. Ainakaan veroilmoituksiin perustuen tällaista tietoa ei voida kerätä, sillä niissä ei ole mahdollisuutta erotella osaa ansiotuloista nimenomaan pullonkeräyksellä saaduksi.
Heinrichsin mukaan Verohallinto ei yleensä, kuten tässäkään asiassa, kerro, miten yksittäisten verojen ilmoittamista tai maksamista valvotaan.
Äidinmaitokeskuksille lahjoitetusta äidinmaidosta saatu korvaus on yksi verovapaista tuloista Suomessa. Anni Huomolin
Suomen verojärjestelmässä on muitakin tulomuotoja, joiden verotus saattaa yllättää tai unohtua. Itse kerättyjen marjojen, sienten ja muiden luonnontuotteiden myynnistä saadut tulot ovat verottomia, mutta vain silloin, jos niistä ei valmisteta jalostettuja tuotteita, kuten hilloa tai mehua.
Myös äidinmaitokeskukselle luovutetusta äidinmaidosta saatu korvaus on verovapaata tuloa, vaikka harva nainen todennäköisesti osallistuu luovutukseen rahan vuoksi. Päijät-Hämeessä korvaus on tällä hetkellä 20 euroa kilolta.
Yllättävästi joulupukki joutuu maksamaan veroja, jos hän saa työkorvauksen. Siitä voi kuitenkin saada verovähennyksiä, esimerkiksi matkakulujen muodossa, jos pukki tekee työmatkat reen sijaan autolla.
64
Suomalaisen keskimääräinen pantitulo euroina vuonna 2025.
Yllättävät verotettavat ja verovapaat tulot
Verotettavat tulot
Kerättyjen pullojen pantit.
Itse tehdyt käsityöt.
Joulupukin keikkatyöt.
Monet pienet työt, kuten lastenhoito, koirien ulkoilutus ja ruohonleikkuu.
Gallupeihin, kyselyihin ja tutkimuksiin osallistumisesta saatu rahapalkkio.
Muiden paitsi oman perheen käytössä olleiden tavanomaisten tavaroiden myynti kirpputoreilla tai netissä, jos tuloja tulee enemmän kuin 1 000 euroa vuodessa.
Kryptovaluutoista saadut tulot, kun se vaihdetaan viralliseen valuuttaan tai toiseen kryptovaluuttaan. Myös krypton käyttö asioiden ostamiseen tai laskujen maksamiseen on verotettavaa.
Verovapaat tulot
Itse ostettujen pullojen pantit.
Itse kerätyt marjat, sienet ja muut luonnontuotteet.
Omassa tai perheen käytössä olleen tavanomaisen irtaimiston, kuten käytettyjen tavaroiden ja vaatteiden myynti, jos voitot jäävät alle 5 000 euroon vuodessa.
Korvaus äidinmaidon luovutuksesta.
Alle 100 euron raha- tai tavarapalkinnot.
Lähde: Verohallinto