Photo: NestAI.
Suomalainen puolustusteknologiayritys NestAI ilmoitti tiistaina aloittavansa tekoälymallien kehittämisen taistelukenttäkäyttöön, kun Eurooppa pyrkii saamaan enemmän hallintaa kriittisistä puolustusteknologioista, raportoi Xinhua.
Peter Sarlin, NestAIn perustaja ja puheenjohtaja, kertoi suomenkieliselle liiketoimintalehdelle Kauppalehdelle, että aloite on tarkoitettu vahvistamaan Euroopan teknologista itsenäisyyttä puolustuksessa.
”Euroopan puolustuksen ytimessä olevan tiedon on oltava eurooppalaista omistusta, ja sen on oltava rakennettu ja kehitetty Euroopan omilla ehdoilla,” Sarlin totesi.
Hän mainitsi, että NestAIn tavoitteena on kehittää tekoälyalustoja, joita asevoimat voivat omistaa, hallita ja jatkuvasti parantaa sen sijaan, että ne olisivat riippuvaisia ulkomailta toimitetuista kiinteistä järjestelmistä. Eurooppa on edelleen voimakkaasti riippuvainen Yhdysvaltojen teknologiasta puolustukseen liittyvässä tekoälyssä, hän lisäsi, korostaen tarpeen vahvistaa eurooppalaista hallintaa kriittisistä malleista ja infrastruktuurista.
Toisin kuin yleiskäyttöiset suuret kielimallit, NestAIn projekti keskittyy erikoistuneisiin tekoälyjärjestelmiin puolustus- ja taistelukenttäkäyttöön.
Sarlinin mukaan taistelukenttätekoälyjärjestelmien on pystyttävä sopeutumaan vastustajien, teknologioiden ja toimintaympäristöjen muuttuessa. Simulaatiopohjainen koulutus mahdollistaisi puolustusvoimien harjoitella nopeasti muuttuvia skenaarioita, jotka sisältävät uusia droneja, elektronista häirintää ja uusia taktiikoita.
NestAI ilmoitti, että mallit kehitetään vakiintuneiden sotilaallisten oppien ja toimintatapojen mukaisesti, ja tekoälyn tuottamat päätökset kirjataan ja tehdään saataville myöhempää tarkastelua varten.
Alkuvaiheessa mallien pilottiversiot toimitetaan Suomen ja Viron puolustusvoimille, ja muiden liittolaisten odotetaan seuraavan perässä.
NestAI allekirjoitti aikomuskirjeet Suomen ja Viron puolustusministeriöiden kanssa viime viikolla. Yritys on myös äskettäin ilmoittanut yhteistyöstä suomalaisen telekommunikaatiolaitteita valmistavan Nokian kanssa.
Elina Lappalainen, analyytikko johtavassa suomenkielisessä kansallisessa päivittäisessä lehdessä Helsingin Sanomat, huomautti, että vaikka droneja ja niiden ohjausjärjestelmiä valmistetaan jo Euroopassa, kriittisten toimintojen taustalla oleva tekoälyohjelmisto kehitetään usein ulkomailla, mikä tekee eurooppalaisista käyttäjistä alttiita mahdollisille pääsyrajoituksille.
Hän mainitsi äskettäiset Yhdysvaltojen rajoitukset, jotka vaikuttavat pääsyyn edistyneisiin kielimalleihin, joita kehittää Anthropic, Yhdysvaltain tekoälyyritys, joka on Claude-malliperheen takana, ja kutsui sitä ”herätyskelloksi” Euroopalle.
