Markkinat ennakoivat nyt sähkön hintojen nousevan, ja taustalla on useita syitä. VILJA SIRVIÖ / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Sähkön pörssihintojen odotetaan nousevan syksyllä ja talvella tavallista korkeammaksi. ”Emme kuitenkaan saavuta vuoden 2022 tasoja”.
Sähkön pörssihintojen arvioidaan nousevan syksyllä ja talvella viime vuosien keskimääräistä hintatasoa korkeammalle.
– Emme kuitenkaan saavuta vuoden 2022 tasoja, mutta hintojen ennakoidaan nousevan korkeammalle kuin sen jälkeen olleina edullisina vuosina, toteaa johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä.
Vuonna 2022 Suomessa nähtiin sähkön hintojen voimakas nousu Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Nykyisin markkinat ennakoivat hintojen nousua, jolle on useita syitä. Vähäluminen talvi sekä kuiva kevät ja kesä ovat johtaneet siihen, että vesivarannot Pohjois-Ruotsissa ja eteläisessä ja keskisessä Norjassa ovat tällä hetkellä niukat.
– Kun pohjoismainen vesivoimatuotanto on niukkaa, se on myös kallista, Salomaa toteaa.
Samaan aikaan maakaasun ja öljyn saatavuus on tavallista heikompaa Iranin kriisin vuoksi. Maakaasua käyttävät Keski-Euroopan maat ovat tarvinneet enemmän pohjoismaista vesivoimaa.
Tällä on vaikutuksia myös Suomeen, sillä EU:ssa on yhteinen sähkömarkkina.
– Nyt kun Pohjoismaista virtaa sähköä Keski-Eurooppaan, korkeampi hinta heijastuu myös meille, sanoo energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.
Erityisesti silloin, kun Suomessa ei tuule eikä tuulivoimaa voida hyödyntää, tarvitaan muiden Pohjoismaiden vesivoimaa.
Samaan aikaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon osuus on vähentynyt, ja sääolosuhteiden vaikutus hintaan on kasvanut.
– Tuulisuus vaikuttaa aiempaa enemmän, ja myös sateisuus sekä lämpötila vaikuttavat hintaan, Honkapuro sanoo.
Sähkönkulutus kääntyy kasvuun
Laajemmassa kuvassa hinnat ovat Suomessa laskeneet vuoden 2022 jälkeen, ja sähkön keskihinta on Ruotsin ohella EU:n edullisinta.
Suomi on vähentänyt riippuvuuttaan Venäjältä tuotavasta energiasta. Lisäksi on otettu käyttöön uusi Olkiluoto 3:n ydinvoimala, runsaasti uutta tuulivoimaa ja jonkin verran aurinkovoimaa.
Kulutuksen kasvu on ollut aiemmin hidasta. Nyt sähkönkulutus on kuitenkin kääntymässä voimakkaaseen kasvuun muun muassa datakeskus- ja sähkökattilahankkeiden myötä.
Pörssisähkö on pitkällä aikavälillä usein ollut edullisempaa kuluttajille kuin kiinteät sähkösopimukset. Näyttääkö se edelleen järkevältä vaihtoehdolta tulevaisuudessa?
– Sen kun tietäisi etukäteen, Salomaa naurahtaa.
Honkapuro vastaa, että mahdolliset hintavaihtelut tuovat pörssisähkölle enemmän etuja – mikäli hintavaihteluihin pystyy reagoimaan. Kotitalouksilta pörssisähkön valitseminen edellyttää myös taloudellista puskuria.
Pörssisähkön käyttäjä voi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa ohjaamalla esimerkiksi sähköauton lataamista pois kalleimmilta tunneilta. Tähän voi hyödyntää automatiikkaa, joka seuraa pörssisähkön reaaliaikaista hintaa.
– Lisäksi kesällä, kun kulutus on alhaisempaa ja hinta edullisempaa, on hyvä laittaa rahaa sivuun, jotta voi maksaa suurempia laskuja talvella, Honkapuro sanoo.
Hintapiikkien riski on olemassa
Energiateollisuus ry:n Salomaan mukaan ensi vuoden aikana hintojen ennakoidaan tasaantuvan kohti keskimääräistä tasoa. Sähkömarkkinoilla ei hänen mukaansa odoteta, että sen jälkeenkään sähkön hinta merkittävästi nousisi.
– On vahva luotto siihen, että jos sähkönkulutus kasvaa merkittävästi esimerkiksi uusien datakeskusten myötä, tuulivoimaa saadaan nopeasti lisää, Salomaa toteaa.
Honkapuron mukaan hintapiikkien riski on olemassa, jos uusi kulutus ei pysty sopeutumaan sääriippuvaisen sähkön tuotannon vaihteluihin.
– Jos hintapiikkejä alkaa esiintyä, se saattaa herättää laajaa yhteiskunnallista keskustelua, Honkapuro sanoo.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkovoimatuotannon rinnalle tarvitaan lisää säätökykyistä sähköntuotantoa. Tämä turvaisi sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja kilpailukykyisen hinnan myös silloin, kun tuuli- ja aurinkovoimatuotanto vaihtelevat.
