Äärilämpötiloihin liittyvät kuolemat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin monien muiden luonnonkatastrofien aiheuttamat kuolemat. Wilma Hälikkä
Suomeen on nimetty ensimmäinen katastrofilääketieteen dosentuuri. Oulun yliopistoon tehty nimitys vastaa kasvavaan tarpeeseen vahvistaa tutkimusta ja koulutusta sään äärilmiöiden, luonnonkatastrofien ja niiden terveysvaikutusten alueella, tiedottaa Oulun yliopisto.
Tehtävässä aloittaa lääketieteen tohtori Niilo Ryti, jonka mukaan sään äärilmiöt ja suuret häiriötilanteet eivät ole ainoastaan kaukaisten alueiden ongelma, vaan ne vaikuttavat myös Suomeen.
– Katastrofilääketieteen merkitys kasvaa, koska maailma muuttuu nopeammin kuin järjestelmämme ehtivät sopeutua. Eri toimijoiden, teknologioiden, tietojärjestelmien ja datan yhteensopivuutta kehitetään edelleen, samalla kun uudet uhkat syntyvät, Ryti toteaa tiedotteessa.
Ennakoinnin ja varautumisen merkitys on lisääntynyt, sillä äärilämpötiloihin liittyvät kuolemat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin monien muiden luonnonkatastrofien aiheuttamat kuolemat.
Maailman ilmatieteen järjestön mukaan äärilämpötilat ovat yksi merkittävimmistä sää- ja ilmastokatastrofien kuolinsyistä. Euroopassa niiden osuus on noin 93 prosenttia sää- ja ilmastokatastrofeihin liittyvistä kuolemista.
Vuoden 2003 helleaalloissa Euroopassa menehtyi yli 70 000 ihmistä. Kesällä 2022 hellekuolemia arvioitiin olleen noin 62 000.
Myös kylmiin lämpötiloihin liittyvä kuolleisuus pysyy globaalisti korkeana.