Kolmasosa 15–19-vuotiaista nuorista ilmoitti, että heidän ostoksiinsa vaikuttavat sosiaalinen media, OP Ryhmän tilaaman kyselyn mukaan.
Tytöt ovat alttiimpia tälle vaikutukselle kuin pojat, totesi OP tiedotteessaan, joka liittyi kyselyyn perjantaina.
OP:n taloudellisen lukutaitotutkimuksen mukaan nuorten sosiaalisen median kanavilla liikkuu runsaasti taloudellista neuvontaa vaikuttajilta. Nuoret luottavat vaikuttajiin huomattavasti vähemmän kuin kotona ja koulussa opittuihin asioihin.
Kysely, jonka otsikkona on ”Parempi huominen – nuorten taloudellisen lukutaidon barometri”, tilattiin vuonna 2026 OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä.
Se arvioi nuorten (15–19-vuotiaat) taloudellista lukutaitoa vuonna 2026, ja barometrin teemat käsittävät sosiaalisen median vaikutukset nuoriin.
Barometrin mukaan kolmasosa (31%) nuorista kokee, että heidän ostoksiinsa vaikuttaa sosiaalisen median sisältö. Tämä vaihtelee sukupuolen mukaan, sillä 20% tytöistä ja 10% pojista kertoi tehneensä impulssiostoksen sosiaalisen median vuoksi.
Tytöt tekevät suhteellisen usein ostoksia sosiaalisen median suositusten perusteella ja kokevat enemmän sosiaalisen median aiheuttamaa statuspainetta kuin pojat.
”On syytä huomata, että tulos heijastaa vain nuorten omia mielipiteitä sosiaalisen median vaikutuksista. Todellisuudessa sosiaalinen media saattaa vaikuttaa heihin paljon enemmän kuin he ymmärtävät,” sanoi Eija Juntunen, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava.
Noin 45% vastaajista kertoi ihailevansa ihmisiä, joilla on kalliita koteja, autoja ja vaatteita. 27% oli eri mieltä tämän väitteen kanssa.
”Tutkimus viittaa siihen, että sosiaalinen media lisää kulutuspainetta, erityisesti nuorille, joiden taloudellinen tilanne on jo heikko. Statuspainetta ja impulssiostoksia esiintyy yleisimmin heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevilla,” Juntunen lisäsi.
Barometri paljastaa myös, mistä nuoret hakevat luotettavaa taloudellista neuvontaa. He saavat eniten tietoa taloudesta perheeltään ja läheisiltään (66%) sekä koulusta (50%). Seuraavaksi eniten käytetty kanava on sosiaalisen median vaikuttajat (40%).
Luottamus ei kasva tiedon määrän myötä. Luottamus on korkea (yli 80%) perheiden ja koulun tarjoamaan taloudelliseen tietoon. Sen sijaan sosiaalisen median vaikuttajien taloudelliseen tietoon luottamus on vähäistä (17%) – mikä on yhtä alhainen kuin tekoälyn (18%) osalta. Taloudelliset vaikuttajat, eli sosiaalisen median taloudelliset vaikuttajat, ovat nousseet merkittäväksi ilmiöksi.
”Nuoret ovat oppineet olemaan kriittisiä sosiaalisen median taloudellista sisältöä kohtaan, mutta se saattaa silti vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä,” sanoi Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori.
”Monet sosiaalisen median vaikuttajat tuottavat korkealaatuista taloudellista sisältöä yhteistyössä julkisten viranomaisten ja pankkien kanssa. Toisaalta luottamusta voi heikentää epärealistiset sijoitusvinkit ja pikarikkauden odotukset, joita sosiaalisessa mediassa levitetään. Luottamusta heikentävät myös pätevät asiantuntijoina esiintyvät epäpätevät henkilöt. Suuri joukko nuoria voi altistua tämänkaltaiselle houkuttelevalle sisällölle.”
Sukupuolet eroavat voimakkaasti siinä, kuinka he käyttävät tekoälyä taloudellisen tiedon hankkimiseen. Kun 21% pojista etsii aktiivisesti taloudellista tietoa tekoälyltä, vain 10% tytöistä tekee niin.
Nuoret, joilla on vahva taloudellinen lukutaito, tekevät merkittävästi vähemmän impulssiostoksia sosiaalisen median kautta. Barometri asetti kokeen kaltaisia tehtäviä taloudellisen lukutaidon mittaamiseksi.
”Sosiaalisen median alustojen logiikka suosii voimakkaita ostohaluja. Kuitenkin taloudellinen lukutaito näyttää suojaavan nuoria impulsiiviselta kulutukselta,” sanoi Satu Kuoppamäki, OP Pohjolan ESG:n ja vähittäispankkitoiminnan johtaja.
Koko barometri julkaistaan 9. syyskuuta.
Yhteensä 61 koulua eri puolilta Suomea osallistui – ja 2 346 osallistujaa vastasi – barometrikyselyyn vuoden 2026 alussa. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024.