Siirtolaisia palaamassa Marokon puolelle Fnideqin kaupungin läheisyydessä. AFP/LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on ilmoittanut tukevansa Espanjan Schengen-sopimuksen keskeyttämistä Ceutan tilanteen vuoksi. Professorin mukaan Euroopassa muistetaan saatu apu sekä myös kovat lausunnot.
Ceutan siirtolaistilanteen syitä on tällä hetkellä vaikeaa määrittää, toteaa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Yhdeksi mahdolliseksi syyksi on epäilty Marokon valtiota, mutta Teivaisen mukaan on epäselvää, kuinka aktiivisesti Marokko toimi päästäessään siirtolaiset Espanjan puolelle. Ceutan alueelle saapui tällä viikolla Marokosta noin 60 000 siirtolaista, joista Espanjan sisäministeriö kertoi perjantaina noin 48 000 palanneen takaisin.
– On viitteitä siitä, että tämä liittyisi osittain Espanjan lähentymiseen Algerian kanssa, joka on Marokon pitkäaikainen kilpailija. On myös esitetty, että jokin valtiollinen toimija olisi voinut kannustaa Marokkoa, Teivainen sanoi STT:lle lauantaina.
Teivaisen mukaan esille on noussut muun muassa Israel, sillä Espanja on suhtautunut Israelin toimintaan Gazassa eurooppalaisittain tiukasti.
Lisäksi Espanjan pääministerin Pedro Sanchezin hallitus on Teivaisen mukaan tehnyt viime kuukausina päätöksiä, jotka ovat parantaneet joidenkin turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten asemaa.
Onko tämä järkevää Suomen kannalta?
Suomessa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi perjantaina viestipalvelu X:ssä tukevansa Italian pääministerin Giorgia Melonin ehdotusta Espanjan Schengen-sopimuksen keskeyttämisestä.
Venäjä käytti välineellistettyä maahantuloa Suomeen loppuvuodesta 2023, ja Teivaisen mukaan tämän ja sisäministerin näkemyksen välillä on jännite.
– Onko järkevää luoda ennakkotapauksia sille, että muut eurooppalaiset maat alkavat suhtautua niin, että äkillisen ulkoisen paineen kohteeksi joutunutta EU:n ulkorajavaltiota tulisi rangaista?
Sisäministeri Rantanen ei antanut STT:lle haastattelua lauantaina. Hän viestitti tekstiviestillä, että Suomi jatkaa sisärajatarkastusten palauttamisen valmistelua.
Euroopassa muistetaan saatu apu
Suomen näkemys on Teivaisen mukaan osittain ristiriidassa Suomen itsenäisyyden säilyttämiseen liittyvien kamppailujen kanssa.
– Meillä on pitkä perinne miettiä, tulevatko muut apuun, kun rajalla alkaa tapahtua, vai jäämmekö yksin?
Teivaisen mukaan Euroopassa muistetaan ne, jotka ovat tarjonneet apua, ja ne, jotka ovat pyrkineet eristämään ja torumaan paineen alla olevaa valtiota.
Espanjan pääministeri Sanchez on kirjoittanut EU-johdolle Ceutan tilanteen vuoksi. Hän kuvasi joidenkin EU-maiden reaktiota Ceutan tapahtumiin itsekkääksi ja pyysi EU-maiden sisäministerien tapaamista.
Schengenin ulkopuolelle sulkeminen on haastavaa
Teivaisen mukaan monet Schengen-maat ovat poikenneet Schengen-sopimuksesta ja toteuttaneet rajavalvontaa muun muassa koronapandemian aikana, mutta sopimuksen piirissä olevan maan sulkeminen sen ulkopuolelle tai kokonaan erottaminen olisi huomattavasti monimutkaisempaa.
– En tiedä, kuinka tosissaan tässä ollaan. Ei sisäministerinkään lausuntoa ole syytä tulkita liian jyrkästi, vaikka siinä onkin tylyksi tulkittava sävy. Tässä ei vaikuta olevan tulossa mitään kovin pitkälle meneviä varsinaisia toimenpiteitä, Teivainen sanoi.
Suomi liittyi lauantaina kirjeeseen, jossa vaaditaan EU:lta välittömiä toimia Ceutan tapahtumien vuoksi sekä unionin sisäministerien kokousta. Kirjeen oli allekirjoittanut lauantai-iltapäivään mennessä 22 valtiota.
EU:n puheenjohtajamaa Irlannin mukaan EU:n sisäministerikokous järjestetään tiistaina.
STT ei ole tavoittanut ulkoministeri Elina Valtosta (kok.) tai pääministeri Petteri Orpoa (kok.) kommentoimaan Ceutan tilanteen vaikutuksia Suomeen.
Korjattu aiempaa uutista: Espanja aikoo myöntää laillisen statuksen puolelle miljoonalle, ei miljoonalle paperittomalle siirtolaiselle.
