DF File Photo.
Pohjoismaiden taloudet ovat voimakkaasti riippuvaisia Euroopasta, mutta niiden strategiset haavoittuvuudet liittyvät suurvaltoihin, erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, ilmenee maanantaina julkaistusta tutkimuksesta, jonka on toteuttanut Suomen Taloudellinen Tutkimuslaitos (ETLA).
Maailman talous on siirtymässä geoekonomiseen aikakauteen, mikä tuo haasteita Pohjoismaiden pienille avoimille talouksille, toteaa ETLA:n, Tanskan tilastokeskuksen ja muiden pohjoismaisten tilastotoimistojen yhteinen tutkimus, jonka otsikkona on “Pohjoismaiden arvoketjut – Resilienssin ja haavoittuvuuksien seuranta.”
Suomen haavoittuvuudet materiaalien, komponenttien ja muiden välihyödykkeiden tuonnissa liittyvät erityisesti Kiinaan, tutkimuksessa todetaan.
Norja ja Tanska ovat kaikkein alttiimpia kaupan häiriöille, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa on kestävämpää.
Maailman talous siirtyy nopeasti geoekonomiseen aikakauteen, jolle on ominaista lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, vähentynyt tuontiriippuvuus ja kasvava protektionismi. Tämä muutos asettaa haasteita Suomen ja muiden Pohjoismaiden pienille avoimille talouksille, joille kansainvälinen kauppa on elintärkeää.
Kaikki Pohjoismaat ovat voimakkaasti riippuvaisia Euroopasta tulevista tuonnista, mutta niiden kriittisimmät haavoittuvuudet liittyvät Euroopan ulkopuolisiin maihin, erityisesti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.
Välihyödykkeiden tuonti, jota käytetään muiden tuotteiden valmistuksessa, kattaa lähes puolet Pohjoismaiden tavaratuonnista. Välihyödykkeiden osuus on erityisen korkea Suomessa (57 %) ja alhaisin Tanskassa ja Islannissa (42 %).
Norja ja Tanska ovat kaikkein alttiimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, kun taas Ruotsi ja Islanti ovat parhaiten varautuneita vastaamaan tällaisiin häiriöihin.
Maantieteellisesti kriittisimmät haavoittuvuudet vaihtelevat. Suurin osa Tanskan ja Ruotsin haavoittuvista tuonnista tulee Yhdysvalloista, kun taas Suomi ja Islanti ovat riippuvaisia Kiinasta. Norjan haavoittuvuudet ovat levinneet laajimmalle alueelle maailmanlaajuisesti.
“Kun tuonti yhdeltä alueelta tai toimittajalta Suomeen keskeytyy kriisitilanteessa, on vaikeaa löytää nopeasti uusia toimittajia. Nykyisessä globaalissa tilanteessa voimakas riippuvuus yhdestä toimittajasta tai maasta on ilmeinen riski, mikä korostaa arvoketjujen jatkuvan seurannan tarvetta,” sanoo Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA:n tutkimusjohtaja.
Pohjoismaiden tärkeimmät välihyödykkeiden tuojat ovat suuria yrityksiä, joissa on vähintään 250 työntekijää – sama pätee myös vientiin.
Suomessa ja Ruotsissa suurten yritysten rooli on erityisen korostunut, kun taas Islannissa ja Norjassa pienemmillä yrityksillä on suurempi merkitys viennissä.
“Kaupan esteiden lisääntymisen uhka on riski Pohjoismaiden vientikohteille Atlantin toisella puolella ja sen ulkopuolella. Uudessa geoekonomiassa taloudellisia välineitä käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä haastaa Pohjoismaiden perinteisen avoimen talousmallin,” toteaa Jyrki Ali-Yrkkö.
