Suomi sijoittuu viimeiseksi pohjoismaisten kuluttajien taloudellisessa luottamuksessa.
DF File Photo.
Pohjoismaiden kuluttajien luottamus henkilökohtaisiin talouksiinsa on heikentynyt tänä vuonna, ja Suomi on neljästä kyselyyn osallistuneesta maasta heikoimmassa asemassa, ilmenee Danske Bankin torstaina julkaisemasta kyselystä, jonka Xinhua raportoi.
Pankin 2026 Financial Peace of Mind -kysely osoitti, että henkilökohtaisten talouksien luottamusta mittaava indeksi laski kaikissa neljässä Pohjoismaassa.
Suomen indeksi putosi 5.8:aan edellisvuoden 6.0:sta, mikä on alhaisin neljästä maasta. Norjan luku oli 6.3, laskien 6.4:stä, Ruotsin 6.1, alentaen 6.2:sta, kun taas Tanskassa tapahtui jyrkin lasku, joka laski 6.2:een 6.5:stä.
Danske Bankin mukaan alueen taloudellista luottamusta ovat heikentäneet laajalti samankaltaiset tekijät, kuten inflaatiohuolet, joita ovat lisänneet öljyn hintojen nousu konfliktien ja sotilaallisten jännitteiden myötä Lähi-idässä. Korkeammat energiahinnat ovat lisänneet kotitalouksien elinkustannuksia ja herättäneet jälleen huolia inflaatiosta Pohjoismaissa.
Vaikka yleiset lukemat ovat heikentyneet, kysely osoitti, että monet vastaajat pysyivät suhteellisen optimistisina taloudellisen tilanteensa suhteen pitkällä aikavälillä.
Suomessa 27 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän taloudellinen tilanteensa olisi viiden vuoden kuluttua jonkin verran tai paljon parempi. Vastaavat osuudet olivat Ruotsissa 30 prosenttia, Norjassa 25 prosenttia ja Tanskassa 28 prosenttia.
Lyhyen aikavälin odotukset olivat vaatimattomampia. Vain 16 prosenttia suomalaisista vastaajista uskoi taloudellisen tilanteensa paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana, kun taas Ruotsissa osuus oli 22 prosenttia ja Tanskassa 25 prosenttia.
Kaisa Kivipelto, Danske Bankin kotitaloustalouden asiantuntija, totesi, että taloudellinen luottamus Suomessa on edelleen historiallisesti heikko, vaikka merkittävää heikentymistä edellisvuodesta ei ole tapahtunut.
Kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista vastaajista mainitsi korkean inflaation ja päivittäisten tavaroiden hintojen nousun suurena huolenaiheena. Mahdollinen taantuma tai hitaampi talouskasvu huoletti 34 prosenttia, kun taas 27 prosenttia mainitsi työttömyyden kasvun ja saman osuuden nosti korkeammat korot.
Viralliset tiedot osoittavat, että Suomen kuluttajahintaindeksi nousi heinäkuussa 2.1 prosenttia vuodentakaisesta, ja bensan, sähkön ja dieselin hinnat olivat keskeisiä inflaation ajureita, kertoo Tilastokeskus. Maan työttömyysaste oli kesäkuussa 10.0 prosenttia, ja kuluttajien odotukset työttömyydestä pysyivät pessimistisinä.
Danske Bank on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä rahoituslaitoksista. Se on toteuttanut vuosittaisen Financial Peace of Mind -kyselyn vuodesta 2018 lähtien. Tämän vuoden tutkimus, jonka toteutti tutkimusyritys Ipsos, kyseli 5,428 aikuista neljässä Pohjoismaassa huhti- ja kesäkuussa.