Töiden tekeminen sairaana voi pitkittää sairautta. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Vielä hengitystieinfektioita ei ole paljon liikkeellä. Influenssa leviää myöhemmin, mutta tautiaallon korkeutta ja ajankohtaa on vaikea ennustaa.
Suomalaiset sinnittelevät nyt työpaikoillaan niin, etteivät uskalla sairastaa kunnolla.
Talouden taantumissa, kuten tämänhetkisessä taloustilanteessa, sairastamista varjostaa työpaikan menettämisen pelko, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen tutkimushavaintojen perusteella.
– Tämä näkyy kaikissa sairauspoissaoloissa, myös pidemmissä ja lääkärin määräämissä. Ihmiset ikään kuin siirtävät sairastamista, koska ajattelevat, että poissaoloni aikana minut korvataan, Ropponen sanoo.
Töiden tekeminen sairaana voi kuitenkin pitkittää sairautta. Hän korostaa, että sairauspoissaolon idea on pysynyt ennallaan: vaikka sairaana saisi luvan etätöihin, tarkoitus on palauttaa ihminen työkykyiseksi.
– Omassa työyhteisössä on oltava selvää, että työntekijällä on oikeus sairastaa, vaikka mahdollisuus etätyöhön olisikin.
Ilmoitus sisältää luottamuksen
Koronapandemian jälkeen yleistyi käytäntö, jossa omalla ilmoituksella saa sairastaa kotona ilman työterveyshuollon todistusta. Esihenkilön luvalla on mahdollista olla pois muutama päivä tai viikko työnantaja- ja työehtosopimuskohtaisesti.
Valtion virkahenkilöillä raja on viisi päivää. Pandemian aikana myös julkisella sote-sektorilla käytäntöä laajennettiin viiteen päivään.
Työterveyspalveluita järjestävät Mehiläinen ja Terveystalo pitävät muutosta hyvänä ja järkevänä, sillä aikaa ei käytetä todistusten kirjoittamiseen eikä vastaanotolle tulla nuhassa.
Etätyömahdollisuudet kehittyivät pandemian aikana hyvin monella alalla niin, että toipuva tai puolikuntoinen työntekijäkin voi jäädä etätöihin tai yksin työskentelemään.
– Koronan jälkeen ajateltiin pitkään, että jos ihmisellä on flunssaoireita tai vähänkään nenä vuotaa, työpaikalle ei ole mitään asiaa, mikä on hyvä asia. Siitä on kyllä lipsuttu jo aika lähelle ennen koronaa vallinnutta olotilaa, Terveystalon johtava lääkäri Aki Äijälä sanoo.
Kaupan alalla, rakennustöissä, ravintoloissa tai muussa suorittavassa työssä etätöihin jääminen voi olla mahdotonta. Palvelusektorilla kontaktit muihin ihmisiin ja edelleen tartuttavuuteen ovat suurempia kuin toimistotyöntekijöillä.
Työterveyslaitoksen Ropponen sanookin, että etätöihin jääminen riippuu enemmän työn sisällöistä ja tehtävänkuvasta kuin toimialoista. Käytännöt ovat vaihtelevia työpaikoilla, ja työpaikkojen sisälläkin voi olla ryhmäkohtaisia eroja.
– Kysymyshän on luottamuksesta, Ropponen sanoo.
Ropponen huomauttaa, että taudit ovat erilaisia eri ihmisillä, ja työkyvyn arviointi on viime kädessä työntekijän itsensä.
Hän väittää, että köhiminen työpaikalla herättää kuitenkin nykyään enemmän paheksuntaa kuin ennen koronavuosia, koska ihmiset ovat oivaltaneet, että oireet voivat tarttua.
Flunssasesonki tekee vielä tuloaan
Satunnaisia viruksia ja esimerkiksi tavallista nuhakuumetta aiheuttavaa rinovirusta on tällä hetkellä liikkeellä jonkin verran.
– Tapausmäärät ovat pieniä ja todennetut tapaukset ovat jäävuoren huippu, sillä valtaosaa ei testata, eikä tarvitsekaan, sanoo Mehiläisen infektiosairauksien erikoislääkäri Olli-Pekka Koukkari.
Sairaalahoitoa eniten aiheuttavien influenssa-, rs- ja covid-19-virusten aktiivisuus on tällä hetkellä matalaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma. Muiden hengitystievirusten tautimäärät kasvavat sitä mukaa, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa tiivisti sisätiloissa.
Influenssakausi alkaa vasta myöhemmin; Lakoman mukaan yleensä marraskuun alussa tai jopa vuodenvaihteen jälkeen. Seuraavaa koronavirusaaltoa on hänen mukaansa vaikea arvioida, koska kausivaihtelua ei ole.
– Viimeinen isompi korona-aalto oli talvella 2023–2024. Sen jälkeen viruksen aktiivisuus on ollut huomattavasti pienempää, Lakoma sanoo.
Lääkäreiden mukaan koronan jälkeiset tautivelat on maksettu. Viime talvena influenssaa oli paljon, mutta muutoin vuosi oli jo verrattain rauhallinen.
Talvikaudella 2024–2025 puolestaan oli esimerkiksi mykoplasmaa ja hinkuyskää, Koukkari sanoo. Hänen mukaansa tautien varomisesta ja ennakoimisesta ei ole juurikaan opittu.
– Hengitystieinfektiot ovat palanneet ja niiden kierto on pikkuhiljaa normalisoitumassa koronaa edeltävälle tasolle ja vaihtelevalle syklille, Koukkari sanoo.
