Työsopimuksen solmiminen helpottuu maanantaista eteenpäin – perusteltua syytä ei enää vaadita.

Irtisanomisen takaisinottovelvollisuus koskee kesäkuun alusta alkaen ainoastaan työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää. Samu Karvala

Muutoksia tulee myös lomautuksista tiedottamiseen ja takaisinottovelvoitteeseen.

Määräaikaisen työsopimuksen voi solmia maanantaista 1. kesäkuuta alkaen ilman erityistä syytä. Tämä on mahdollista, mikäli kyseessä on ensimmäinen työsuhde työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi sopimus voidaan tehdä, jos työnantajan ja työntekijän työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.

Presidentti vahvisti lain muutoksen perjantaina.

Aikaisemmin määräaikaisen työsuhteen sai työnantajan aloitteesta tehdä vain, jos siihen oli perusteltu syy. Määräaikaisen työsopimuksen sai myös solmia pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa ilman erityistä syytä.

Määräaikaisen työsuhteen voi solmia ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi.

Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, kun se on ollut voimassa vähintään kuusi kuukautta.

Työnantajalla on velvollisuus selvittää, onko työntekijällä mahdollisuus jatkaa työsuhdettaan. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tarjota työntekijälle tietyin edellytyksin työtä työsuhteen päättymisen jälkeen, mikäli työnantaja harkitsee uusien työntekijöiden palkkaamista.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on perustellut lakimuutosta sillä, että se purkaa työllistämisen esteitä ja tukee erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Oppositiopuolueet ja hallituspuolueiden naisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa lain vaikutuksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään.

Myös lomautusilmoitusajan pituus lyhenee kesäkuun alusta alkaen. Työnantajan on jatkossa ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää etukäteen. Aiemmin ilmoitus piti antaa viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Laki muuttaa myös työnantajan takaisinottovelvollisuutta, eli tilannetta, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mistä se on aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Jos irtisanottu työntekijä on työnhakijana, työnantajan on tarjottava hänelle kyseistä työtä.

Jatkossa takaisinottovelvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.

hallitusOppoYK