Vaalivirkailija käsitteli postitse saapuneita äänestyslipukkeita Kalifornian osavaltion esivaalien aikana kesäkuun alussa. AFP/LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan vaalivilppiä esiintyy yhä avoimemmin. Vaalivilppi voidaan ymmärtää helposti äänien väärentämisenä tai väärissä nimissä äänestämisenä, mutta Lindénin mukaan tämä on vain suppea näkemys asiasta.
Yhdysvalloissa demokratian tila on viime vuosina heikentynyt, eli maa on siirtynyt kohti autokratiaa, eikä tämä ole yllättävää, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
– Tämänhetkinen nopea autokratisaatio ei ole yllättävää, sillä (Yhdysvaltain presidentti Donald) Trump pyrki jo ensimmäisellä kaudellaan heikentämään Yhdysvaltojen demokratiaa monin eri tavoin, ja toiselle kaudelleen hän tuli huomattavasti paremmin valmistautuneena, hän selittää STT:lle.
Viime vuonna Yhdysvaltain demokratiassa tapahtui merkittäviä heikennyksiä, vaikka maan demokratian tila on ollut laskussa jo vuosikymmenen ajan, kirjoitti tutkimuslaitos Pew keväällä yhdistäen erilaisia demokratiaa mittaavia indeksejä. Tutkimuskeskuksen selvityksissä käy ilmi, että monet yhdysvaltalaiset ovat tyytymättömiä demokratian tilaan maassa.
Demokratian tilan muutokseen vaikuttavat monet tekijät. Lindén tutkii erityisesti vaalivilppiä Yhdysvalloissa. Hän toteaa, että republikaanipuolue on vuosien ajan suunnitellut vilpillisiä toimia varmistaakseen vaalivoiton.
Vaalivilppi voidaan ymmärtää helposti äänien väärentämisenä tai väärissä nimissä äänestämisenä. Lindén huomauttaa, että tämä on suppea käsitys vaalivilpistä.
– Jos ajattelee vaalivilppiä niin rajoitetusti, suuri osa nykyisten vaalien ongelmista jää huomaamatta.
Lindénin mukaan vilpin määrittelyssä on lähtökohtana se, että vaalien ja demokratian tavoite on, että kaikki täysi-ikäiset kansalaiset voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin ja että he pystyvät tarvittaessa vaihtamaan valtaapitäviä. Hänen mukaansa vaalivilppiä on siis monenlaista.
– Osa on laittomia keinoja. Osa on lainsäädännöllisiä. Aiemmin ajateltiin, että vaalivilppi on jotain, mitä tehdään salassa, Lindén toteaa.
– Vaalivilppi muuttuu yhä enemmän sellaiseksi, jota tehdään täysin avoimesti ja ilman peittelyä.
Yhdysvaltojen vaalien tilaa arvioidaan marraskuussa, kun äänestäjät pääsevät vaikuttamaan välivaaleissa muun muassa puolueiden valtasuhteisiin kongressissa. Välivaalit järjestetään presidenttikauden puolivälissä, ja istuvan presidentin suosio vaikuttaa yleensä merkittävästi niiden tulokseen.
Ennen välivaaleja järjestetään esivaaleja, joissa valitaan ehdokkaat välivaaleihin. Esivaaleja on järjestetty pitkin tätä vuotta, ja niitä järjestetään vielä kesällä eri puolilla Yhdysvaltoja.
Lakeja, jotka vaikeuttavat äänestämistä
Lindén listaa vaalivilpiksi muun muassa seuraavia asioita: vaalipiirien rajojen muuttaminen, disinformaation eli väärän tiedon levittäminen, äänestämisen rajoittaminen, järjestelmällinen rakenteiden horjuttaminen ja instituutioiden rapauttaminen sekä uhkailu ja väkivalta.
– Trump on horjuttanut demokratian rakenteita, instituutioita ja käytäntöjä monin eri tavoin hyvin lyhyessä ajassa, suurilla liikkeillä ja näkyvästi, Lindén tiivistää.
Lindén toteaa, että monissa osavaltioissa on säädetty lakeja, jotka tekevät äänestämisestä vaikeampaa.
Trump puolestaan on pyrkinyt lakkauttamaan postiäänestyksen, joka on ollut pitkäaikainen kiistanaihe Yhdysvalloissa.
Merkittävää on myös vaalipiirien rajojen muuttaminen niin, että omalla puolueella on väestörakenteen perusteella paremmat mahdollisuudet menestyä vaaleissa. Tätä on Yhdysvalloissa harjoitettu pitkään, ja molemmat puolueet ovat olleet mukana. Yleensä rajoja saatetaan muuttaa säännöllisin väliajoin, mutta nyt rajoja on piirretty uudelleen ajankohtana, jolloin niiden muuttaminen ei ole ollut ajankohtaista.
Myös demokraattipuolueessa on ajettu vaalipiirien muuttamista, ja Lindénin mukaan on olemassa joitakin esimerkkejä väärän tiedon levittämisestä.
– En ole havainnut mitään merkkejä siitä, että demokraateilla olisi samanlaista suurta kokonaisuutta kuin Trumpilla ja republikaanipuolueella, jossa eri vaalivilppikeinot ja toimet tukevat toisiaan ja muodostavat enemmän kuin osiensa summan.
Valta ei vaihtunut rauhanomaisesti
Vuoden 2020 presidentinvaalien yhteydessä maan demokratiaa horjutettiin, kun Trump pyrki vilpillisesti saamaan itselleen toisen kauden heti ensimmäisen kautensa jälkeen. Tuolloin vaalit voitti demokraattien Joe Biden.
Valta ei vaihtunut rauhanomaisesti, kuten demokratioissa on tapana. Trumpin roolista Yhdysvaltain kongressitalon valtauksessa on käyty oikeudellista keskustelua. Lindénistä on selvää, että Trump kutsui koolle väkijoukon.
– Trump yritti käytännössä saada itselleen toisen kauden heti ensimmäisen kautensa jälkeen, vaikka äänestäjät olivat ilmaisseet haluavansa vaihtaa valtaapitävää.
– Jos vaaleissa ei voi vaihtaa valtaapitäviä, maa ei ole demokratia. Piste.