Virossa on erilaisia hälytyksiä droonien varalta. Kansalaisia ei esimerkiksi aina ohjata suojaan, toisin kuin Suomessa on toimittu. Suomessa annettiin vaaratiedote mahdollisesta drooniuhasta Uudellamaalla viime perjantaina. JADE SILPO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Virossa annettiin tiistaiaamupäivänä hälytys maan ilmatilaan tunkeutuneesta droonista. Drooni ammuttiin alas, minkä jälkeen maan puolustusviranomaiset tiedottivat tarkasti, miten tilanne eteni.
Ero Suomeen oli merkittävä. Suomeen saapuneita drooneja ei ole ammuttu alas. Lisäksi viime perjantaina Uudellemaalle annetusta droonihälytyksestä jäi kansalle pääasiassa kysymyksiä ja hämmennystä.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuksen ICDS:n johtaja Kristi Raik toteaa STT:lle, ettei tilanteita voi täysin verrata toisiinsa. Tiistai oli ensimmäinen kerta, kun Viron ilmatilaan tullut drooni ammuttiin alas, mutta ei ensimmäinen Venäjältä Viroon eksynyt drooni. Alasampumisen suoritti Naton Baltian -ilmavalvontaan osallistuneen romanialaisen F-16-hävittäjän lentäjä.
– Olosuhteet olivat suotuisat sille, että drooni voitiin ampua alas niin, että riskit olivat pienet. Toki näihin aina liittyy riskejä. Se on yksi syy, miksi sitä ei aina tehdä, Raik sanoo STT:lle.
– On hyvä, että todistettiin, että on valmiudet ja kyky ampua drooneja alas. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi aina järkevin toimintatapa.
Raikin mukaan Virossa on yleisesti Suomea avoimempi viestintä turvallisuusasioissa. Tämän vuoksi myös drooniasiassa kansalle viestittiin melko tarkasti, mitä reittiä tieto droonista tuli, miten ja missä se ammuttiin alas ja kuka alasampumisen suoritti.
– Ihmisillä on kuitenkin paljon kysymyksiä, joten en näe, mitä haittaa tai harmia siitä avoimuudesta olisi, Raik toteaa.
Erilaiset vaaratasot
Virossa kansalaisille annettavat drooniuhkaa koskevat ohjeet poikkeavat Suomesta. Viron drooniuhkaa koskevissa ohjeissa ihmisiä kehotetaan jatkamaan päiväänsä normaalisti, eikä heidän tarvitse suojautua. Suojautumiseen on kuitenkin oltava valmiudessa.
Suomessa sen sijaan ihmisiä kehotetaan hakeutumaan sisätiloihin myös silloin, jos he liikkuvat esimerkiksi autolla.
Viron pelastuslaitoksen pääjohtaja Margo Klaos kertoo STT:lle, että Virossa ilmavoimat päättää, onko uhka kuinka suora tai akuutti. Uhka-arviosta riippuen ihmisille voidaan lähettää eritasoisia varoituksia.
Tiistain varoitus oli tasoltaan niin sanotusti keltainen, mikä tarkoitti, että ihmisten on oltava varuillaan.
– Olemme päättäneet, ettei jokaisen alueellemme saapuvan droonin tarvitse aktivoida punaisen tason varoitusta. Tähän asti olemme käyttäneet keltaisen tason varoituksia, Klaos sanoo.
Punaiseksi hälytykseksi kutsutaan tilannetta, jossa Viron ilmavoimat näkevät droonin uhkaavan alueita, joissa on ihmisiä, ja heidät käsketään suojaan. Tällaisissa tilanteissa ihmisiä voidaan varoittaa myös sireenillä.
Kevään aikana Virossa on ollut neljä ilmauhkaa koskevaa hälytystä, ja ne ovat kaikki olleet tasoltaan keltaisia.
Virossa alettiin Klaosin mukaan valmistautua drooniuhkiin vuoden 2022 aikana.
Molemmilla mailla opittavaa
Klaos ei näe, että Suomen ja Viron varoitusjärjestelmissä olisi juurikaan eroja. Viro ja Suomi kehittävät yhdessä uutta varoitusjärjestelmää, jossa varoitukset saataisiin kätevästi ihmisten puhelimeen ilman erillisen sovelluksen lataamista.
– Toivomme, että toteutamme sen samalla tavalla ja samaa vauhtia, hän sanoo.
Raikin mukaan Virossa seurattiin tiistaina maahan eksynyttä droonia jo ennen kuin se ylitti Viron rajan. Mahdollinen ihmisiin kohdistuva uhka oli siis voitu määrittää melko tarkasti.
– Kussakin maassa on varmasti paljon kehitettävää siinä, miten uhkataso määritellään. Sitten voi tulla ylilyöntejä, kuten ilmeisesti Suomessa perjantaina kävi, Raik toteaa.
Suomen ja Viron on hyvä pyrkiä oppimaan toisiltaan siitä, miten droonitilanteisiin on paras tapa reagoida tulevaisuudessa, Raik sanoo.
– Yksi puoli on se, mitä kykyjä on olemassa, mutta toinen on se, mikä on päätöksenteko, kun drooni lentää ilmatilaan.
