Kahden vuoden kuluessa rokottamisesta narkolepsia todettiin Suomessa 230 henkilöllä rokotuksen aiheuttamana. MIKKO STIG / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Viimeisenä käsiteltiin oikeudellisia kysymyksiä Lääkevahinkovakuutuspoolin maksamien oikeudenkäyntikulujen osalta, joita hovioikeus ei muuttanut.
Kiista siitä, aiheuttiko Pandemrix-sikainfluenssarokote narkolepsiaan sairastumisia monilla henkilöillä, sai Suomessa lopullisen ratkaisun, kun asian käsittely Helsingin hovioikeudessa saatiin päätökseen.
Maailman terveysjärjestö julisti sikainfluenssan pandemiaksi kesällä 2009. Tautiin sairastuivat pääasiassa nuoret ja keski-ikäiset. Sikainfluenssan vuoksi sairaalahoitoon joutui Suomessa noin 1 600 henkilöä, ja kymmeniä menehtyi.
Terveyskirjaston mukaan yli puolet suomalaisista otti Pandemrix-rokotteen tautia vastaan kaudella 2009–2010. Alle 15-vuotiaista rokotteen sai 75 prosenttia.
Narkolepsiatapauksia alkoi ilmetä jo helmikuussa 2010, kun lasten poikkeavan nukahtelun vuoksi tehtyjen lähetteiden määrä erikoislääkäreille alkoi kasvaa. Tapausten lisääntyminen huomattiin myös muissa Pandemrixia käyttäneissä maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Ranskassa.
Kahden vuoden sisällä rokottamisesta sairaus todettiin Suomessa 230 henkilöllä siten, että se katsottiin rokotuksen aiheuttamaksi.
Käräjäoikeus määräsi korvauksia
Lääkevahinkovakuutuspooli hylkäsi osan hakemuksista, joissa haettiin korvauksia narkolepsiaan sairastumisesta. Helsingin käräjäoikeus kuitenkin määräsi vuonna 2022 poolin maksamaan korvauksia useille Pandemrix-rokotteen saaneille narkolepsiaan sairastuneille.
Pooli totesi käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa, että rokotteen ja sairastumisten välillä ei ollut todennäköistä lääketieteellistä syy-yhteyttä. Sekä Lääkevahinkovakuutuspooli että narkolepsiaan sairastuneet valittivat tuomioista hovioikeuteen.
Osa sairastuneista vaati hovioikeutta korottamaan poolin maksamia oikeudenkäyntikuluja, mutta oikeus hylkäsi valitukset viime kesänä. Osa sairastuneista puolestaan sopi asian tuomioistuinsovittelussa Lääkevahinkovakuutuspoolin kanssa, jolloin osapuolet peruuttivat valituksensa. Hovioikeus antoi asiasta päätökset syksyllä 2024.
Osapuolet eivät hakeneet valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Sosiaalisten kontaktien välttelyä
Terveyskirjaston mukaan suurin osa narkolepsiaan sairastuneista oli 4–19-vuotiaita. Monet sairastuivat jo muutaman kuukauden kuluttua rokotuksesta, mutta osalla sairaus todettiin vasta kahden vuoden jälkeen.
Eräs sairastuneista kertoi vuonna 2022 käräjäoikeudelle olleensa rokotteen saadessaan 11-vuotias perusterve lapsi. Ensimmäisinä oireina ilmenivät voimakas väsymys, nukahtelu ja ärtymys. Narkolepsia diagnosoitiin kuitenkin vasta hänen täysi-ikäistyttyään.
Asiaa vaikeutti se, ettei terveydenhuollossa ollut tehty merkintää rokotteen antamisesta. Oikeus kuitenkin katsoi, että koulussa muiden oppilaiden kanssa saadusta rokotuksesta oli riittävästi näyttöä.
Aikuisena nuori mies pyrki äitinsä mukaan välttelemään sosiaalisia kontakteja, ja oikeuden mukaan narkolepsia johtaa usein sosiaaliseen eristäytymiseen. Töissä nuori mies pystyi käymään narkolepsialääkityksen ansiosta.
Käräjäoikeus piti kohtuullisena korvauksena pysyvästä haitasta 8 000 euroa.
Käräjäoikeuden myöntämät korvaukset vaihtelivat ylipäätään 6 000–9 000 euron välillä, kun taas sairastuneet vaativat kukin kymmenien tuhansien eurojen korvauksia.