Presidentti Alexander Stubb pitää Ranskan ydinasedoktriinissa tapahtuvaa muutosta myönteisenä eikä näe esteitä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa aloitteeseen liittymiselle. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Viranomaiset saavat Stubbin vahvan tuen droonitapausten käsittelyyn.
Sotilasliitto Naton huippukokouksista on tullut tapahtumia, joita monet odottavat pelonsekaisin tuntein – erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vuoksi. Jotkut uskovat, että sovun säilyttämiseksi olisi syytä palata aikaisempaan käytäntöön, jolloin Nato-johtajat kokoontuivat harvemmin kuin kerran vuodessa.
Kuukauden kuluttua Ankarassa käsitellään haastavia kysymyksiä, kuten puolustusmenojen sovitun kasvun toteuttamista, puolustusteollisuuden tuotannon lisäämistä sekä taakanjaon siirtämistä Yhdysvalloilta Euroopalle.
Liittokunnan toiseksi uusimman jäsenmaan presidentti Alexander Stubb ei vaikuta olevan huolissaan kokouksen lähestymisestä.
– Realistisena optimistina näen kaikista haasteista huolimatta enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia tässä Nato-huippukokouksessa, Stubb toteaa STT:n haastattelussa.
On kuitenkin totta, että jotkut jäsenmaat ovat investoineet puolustukseensa huomattavasti enemmän kuin toiset.
– Kyllä siellä huippukokouksessa varmasti tarkastellaan Excel-taulukkoa melko tarkasti – mutta Suomella ei ole tässä tapauksessa hätää, sillä meillä ovat sekä kyvykkyydet että menot kunnossa, Stubb sanoo.
Sotilaalliset kyvyt tärkeämpiä kuin joukot
Natossa ollaan puheiden tasolla yhtä mieltä siitä, että Euroopan tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan Yhdysvaltojen sijaan. Mutta onko eurooppalaisempi Naton kehittäminen mahdollista, vai pitääkö Euroopan valmistautua myös siihen, että se jää täysin oman onnensa nojaan?
Stubb arvioi, että taakanjaossa pyritään siirtämään Yhdysvaltain suurempaa vastuuta kohti 50–50 tasajakoa.
– Tärkeintä on, että siirtymä tapahtuu rauhallisesti ja järjestelmällisesti, Stubb toivoo.
Hänen mukaansa taakanjaossa on kaksi tasoa: kyvykkyydet ja joukot. Euroopan on kysyttävä itseltään, mitä Yhdysvalloilla on, mutta meiltä puuttuu.
– Silloin kannattaa varmaan panostaa siihen. Joukkojen määristä olen ehkä vähemmän huolissani. Niitä on suhteellisen helppo laskea, mutta ne eivät tule olemaan tämän taakanjaon ratkaiseva tekijä, Stubb ennustaa.
Euroopassa on viime aikoina keskusteltu Yhdysvaltain yllättävistä ja vaihtelevista kommenteista Eurooppaan sijoitettavien tai sen puolustukseen varattavien joukkojen ja kaluston määrästä. Stubbin mukaan on totta, että pelote koostuu sekä sotilaallisista kyvyistä että niihin liittyvästä puheesta.
– Retoriikassa olisi toivottavaa, että kaikki liittolaiset pysyisivät suomalaisina eli maltillisina ja rauhallisina.
Yhdysvallat ei ainakaan vielä ole vihjannut sulkevansa ydinasesateenvarjoaan Euroopan yltä. Ranska on kuitenkin tehnyt alustavan aloitteen oman ydinpelotteensa mahdollisesta laajentamisesta myös liittolaistensa suojelemiseksi.
Stubb pitää Ranskan ydinasedoktriinissa tapahtuvaa muutosta myönteisenä eikä näe esteitä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa aloitteeseen liittymiselle. Ydinaseet ovat osa Naton yhteistä pelotetta, johon Suomikin on sitoutunut.
Stubbin mukaan Ranskan aloite on kuitenkin pitkä prosessi, joten keskusteluja voidaan käydä rauhassa ja harkiten.
– Mutta kaikille suomalaisille on varmasti selvää, että Suomeen ei ole tulossa ydinaseita, Stubb lisää.
Drooniuhkien taustoista ei voi kertoa kaikkea
STT haastatteli Stubbia tiistaina lentomatkalla Tallinnaan, missä presidentti tapasi ukrainalaisen virkaveljensä Volodymyr Zelenskyin.
Ukrainan sota on työllistänyt Stubbia merkittävästi, ja maan puolustustaistelu Venäjää vastaan on vaikuttanut myös Suomeen harhautuneiden droonien kautta. Julkisessa keskustelussa Suomen varautumisessa ja viestinnässä on havaittu monia puutteita, mutta presidentin näkemys on erilainen.
– Olen saanut hyvin yksityiskohtaiset briiffaukset siitä, miten nämä kolme droonitapausta Suomessa ovat edenneet, ja olemme toimineet tässä hyvin. Olen erittäin tyytyväinen Ilmavoimien ja muiden viranomaisten toimintaan, Stubb vakuuttaa.
Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuun alussa lähteidensä perusteella laajasta droonivaroituksesta Uudellamaalla, joka johtui toukokuussa siitä, että Ukraina olisi virheellisesti varoittanut Suomea maalitetuista drooneista. Tämän jälkeen jotkut kansanedustajat kritisoivat sitä, ettei heille ollut kerrottu uhkan alkuperästä.
Stubb kommentoi asiaa toteamalla, että turvallisuussyistä kaikkia viranomaisten tiedossa olevia asioita ei voida käsitellä julkisuudessa.
– Viestinnän osalta kaikkein tärkeintä on, että suomalaiset luottavat viranomaisiimme ja saavat kriittisillä hetkillä oleellista tietoa.
Hän muistuttaa, että harhautuneet droonit ovat Venäjän hyökkäyssodan sivuvaikutuksia. Stubbin mukaan suomalaisten kannattaa varautua henkisesti siihen, että vastaavia tapauksia tulee myös tulevaisuudessa.
Viime aikoina suomalaisia on koetellut polttoaineiden korkea hinta, eikä sen aiheuttaneelle sodalle Lähi-idässä ole Stubbin mukaan näkyvissä pikaista loppua. Tilanne on pikemminkin kärjistynyt.
Stubb arvioi Israelin tavoitteiden toteutuneen melko hyvin niin suhteessa Iraniin, Libanoniin kuin palestiinalaisiin.
– On vaikeaa nähdä suunnanmuutosta Israelin osalta. On sitten eri asia, miten Yhdysvallat pystyy painostamaan Israelia esimerkiksi tulitaukoon.
Yhdysvaltain ja Israelin välirikon mahdollisuutta hän ei halua Suomen presidenttinä arvioida.