Professorin mukaan älylaseja väärin käyttävälle voidaan esittää syytöksiä esimerkiksi salakatselusta tai yksityiselämän loukkaamisesta tiedon levittämisen vuoksi. MIKKO STIG / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Älylaseille on mahdollista ladata sovelluksia, jotka voivat kaivaa esiin kuvattavien henkilöiden tietoja, varoittaa tietoturva-asiantuntija.
Silmälasitarjonta on kasvanut kuluneen vuoden aikana tekoälyavusteisten älysilmälasien myötä. Niillä voi muun muassa kuunnella musiikkia, soittaa puheluita ja tallentaa videoita.
Suomessa optikkoliikkeet tarjoavat tällä hetkellä teknologiayritys Metan älylaseja. Tulevaisuudessa markkinoille on odotettavissa kilpailua, sillä esimerkiksi Google ja Apple ovat tuomassa omia versioitaan myyntiin.
Kritiikkiä on erityisesti herättänyt se, että lasit mahdollistavat videokuvauksen aiempaa huomaamattomammin. Tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala kertoo, että laseissa on sisäänrakennettu merkkivalo, joka ilmoittaa kuvaamisesta, mutta sen toimintaan voi vaikuttaa.
– Verkossa on runsaasti keskusteluja ja videoita, joissa neuvotaan, miten valon saa piilotettua tai pois päältä, Kankaala toteaa. Hän toimii kyberuhkatiedustelupäällikkönä tietoturvayhtiö F-Securella.
Metan mukaan laseja päivitetään niin, että merkkivalon manipulointi ei ole mahdollista. Kankaalan mukaan tähän ei kuitenkaan voi täysin luottaa.
Lasit voivat vaarantaa yksityisyyden
Metan lasit tarvitsevat yhtiön tekoälysovelluksen toimiakseen. Sovelluksen kautta voidaan esimerkiksi siirtää kuvia laseilta muille laitteille ja käyttää tekoälyavustajaa.
Samalla tämä tarkoittaa, että laseilla kuvattu materiaali voi päätyä tekoälyn koulutusmateriaaliksi Metan käyttöehtojen mukaisesti.
Metan omaa sovellusta huolestuttavampia riskejä ovat kuitenkin kolmannen osapuolen sovellukset, joita kuka tahansa voi kehittää, Kankaala huomauttaa.
– Laseille voi ladata sovelluksia, jotka eivät ole käytännössä käyneet läpi mitään turvallisuusvarmistusta.
Kankaala kertoo, että nämä sovellukset mahdollistavat lasien yhdistämisen esimerkiksi kasvojentunnistustietokantoihin. Niiden avulla voidaan tehdä ikään kuin reaaliaikaisia taustatarkistuksia samassa tilassa olevista henkilöistä ja saada tietoa heidän henkilötiedoistaan.
Laseja käyttävien tulisi ymmärtää, että lasien käyttö ei oikeuta salakuvaamaan muita tai rikkomaan lakeja.
– Ihmisten yksityisyyden suojaa on kunnioitettava, olipa kyse älylaseista tai puhelimista, joilla kuvataan, Kankaala sanoo.
Älylaseilla oikeudellisia ongelmia?
Jos älylasit yleistyvät, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää todennäköisenä, että älylaseihin liittyviä tapauksia käsitellään myös Suomen oikeusistuimissa.
Voutilaisen mukaan älylaseja väärin käyttävää voidaan syyttää esimerkiksi salakatselusta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Ongelmia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kotirauhan piiriin kuuluvassa ympäristössä tai muussa yleisöltä suojatussa tilassa – kuten pukuhuoneessa – kuvattua materiaalia käytetään jossakin.
– Ja vaikka materiaalia ei käytettäisikään, voi olla kyse salakatselusta, Voutilainen toteaa.
Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voi olla kyse, jos levitetään kotirauhan piirissä kuvattuja yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja. Loukkaavaa kuvamateriaalia julkaisseelle tai siihen loukkaavia kommentteja liittäneelle voitaisiin esittää syytöksiä kunnianloukkauksesta.
Poliisissa ilmiö ei vielä näy
Toistaiseksi Suomessa ei ole tehty rikosilmoituksia älylasien väärinkäytöstä, eikä poliisilla ole käynnissä siihen liittyviä rikostutkintoja. Tämä selvisi, kun STT kysyi asiasta Helsingin, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Sisä-Suomen ja Oulun poliisilaitoksilta.
– Järjestelmistä ei löydy tällaisia rikosilmoituksia, joten ilmiö ei ole vielä näkyvissä, rikosylikomisario Pasi Mettälä Sisä-Suomen poliisilaitokselta vastasi.
Oulun poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Tero Väyrynen kertoi, että todennäköinen rikosnimike tapauksissa olisi salakatselu. Hänen mukaansa Oulun poliisilaitokselle on tänä vuonna kirjattu noin 20 rikosilmoitusta salakatselusta, mutta yhdessäkään niistä ei ole käytetty älylaseja.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ainoat älylaseihin liittyvät ilmoitetut rikosepäilyt ovat olleet lieviä petoksia, joissa älylasit liittyvät kaupankäyntiin, kertoi viestintäpäällikkö Anna Saarenoja. Tutkinnassa on esimerkiksi tapaus, jossa rikosilmoituksen tekijä oli ostanut älylasit, mutta ei koskaan saanut niitä.
Älylaseilla kuvaamiseen liittyviä ilmoituksia Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole tehty.
Älylaseihin liittyviä oikeusjuttuja on maailmalla vireillä jo ainakin Etelä-Koreassa, missä miestä syytetään luntanneen älylasien avulla pätevyyskokeessa.
Laseilla voi luntata
Professori Voutilainen kertoo pohtineensa, miten toimitaan jatkossa esimerkiksi oppilaitosten tenteissä, sillä älylaseilla voi lukea erilaisia materiaaleja. Lasien käyttöön ei ole aiemmin puututtu oppilaitoksissa.
– Tällaiset asiat on käsiteltävä myös oppilaitoksissa, Voutilainen sanoo.
Professori ei pidä laseja ylipäätään tarpeellisina.
– Nehän ovat leluja. Ei niillä saa mitään aikaan.