Tutkijat tarkkailivat kimalaisten liikkeitä niihin kiinnitettyjen RFID-tunnisteiden avulla. Turun ja Oulun yliopistojen tutkijat altistivat kimalaisia pralletriinille toissa kesänä tutkiakseen hermomyrkyn vaikutusta niiden suunnistuskykyyn. KIMMO KAAKINEN / HANDOUT / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Hermomyrkky pralletriiniä käytetään hyttysten torjumiseen esimerkiksi Thermacell-laitteissa.
Höyrystävissä hyttyskarkottimissa käytettävä hermomyrkky estää kimalaisia palaamasta takaisin pesälleen. Hermomyrkky pralletriiniä käytetään muun muassa Thermacell-laitteissa.
Turun ja Oulun yliopiston tutkijat altistivat kimalaisia pralletriinille toissa kesänä tutkiakseen hermomyrkyn vaikutusta niiden suunnistuskykyyn. Tutkimustulokset julkaistiin huhtikuussa Biology Letters ‑lehdessä.
– Kun kimalaisia altistettiin kymmenen tai kahdenkymmenen minuutin ajan, niiden kyky löytää takaisin pesään heikkeni merkittävästi, kertoo tutkija Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta STT:lle.
Kimalaispesä on riippuvainen ravintoa keräävistä työläisistä. Jos työläiset eivät löydä takaisin pesälle, ravinnonsaanti heikkenee. Uusia kuningattaria syntyy vähemmän, ja pahimmillaan pesä voi kuolla.
"Helppo jättää käyttämättä"
Pralletriinin vaikutuksista luontoon ja erityisesti pölyttäjiin on keskusteltu viime vuosina runsaasti. Nyt toteutettu tutkimus on kuitenkin Kaakisen mukaan ensimmäinen aiheesta tehty riippumaton tutkimus.
Tutkimuksessa tarkkailtiin 167 kontukimalaisen käyttäytymistä. Ne altistettiin pralletriinille yhden, kymmenen tai 20 minuutin ajan kuluttajakäyttöön tarkoitetulla karkotelaitteella.
Kimalaisista, joita ei altistettu pralletriinille, 37 prosenttia palasi pesälle. Minuutin altistuksen saaneista kimalaisista paluuprosentti ei eronnut vertailuryhmän kimalaisista, mutta kymmenen minuutin altistuksen saaneista vain 17 prosenttia löysi takaisin pesäänsä. Kimalaisista, jotka saivat 20 minuutin altistuksen, pesälle palasi enää noin viisi prosenttia.
Kuinka vakava ongelma tämä sitten on?
– Kotikäyttöinen laite ei varmaankaan ole syynä hyönteisten biomassan ja lajimäärän vähenemiseen, mutta se on asia, johon ihmiset voivat todella helposti vaikuttaa. Se ei varmasti aiheuta maailmanloppua, mutta sen voi helposti jättää käyttämättä, jos asia yhtään kiinnostaa, Kaakinen toteaa.
Pralletriinipohjaisten karkotteiden käyttö voi olla perusteltua hyttysten levittämien tautien torjunnassa. Kaakinen muistuttaa, että suuressa osassa maailmaa hyttyset aiheuttavat ihmisille vakavan terveysuhan levittämällä malariaa ja denguekuumetta, mutta Suomessa näin ei ole.
"Ei marjametsään mukaan"
Suomessa Thermacell-laitteita saa käyttää vain asuinrakennusten läheisyydessä, kuten pihoilla ja terasseilla. Laitteita ei saa käyttää sisätiloissa eikä luonnonympäristöissä, kuten metsissä tai kansallispuistoissa.
– Ainakaan marjametsään sitä ei kannata ottaa mukaan, vaikka hyttyset siellä kiusaisivatkin. Muuten voi olla, että alueella ei ole marjaa enää, Kaakinen huomauttaa.
Näin voi käydä, jos pölyttäjät kuolevat.
Koska pralletriini on hermomyrkky, myös sen vaikutuksia ihmisiin ja erityisesti pieniin lapsiin on pohdittu.
– Aasiassa on tehty aiheesta tutkimuksia, mutta ei ole vahvaa konsensusta siitä, mikä niiden vaikutus ihmisiin on. Jonkinlaisia vaikutuksia on, mutta myrkyn määrä Thermacell-laitteessa on kuitenkin hyvin pieni, Kaakinen sanoo.
Mitä keinoa Kaakinen itse suosittelisi hyttysten karkottamiseen?
– Olen huono sanomaan, kun minua eivät hyttyset juuri koskaan pistä, Kaakinen toteaa.
Poltettavissa hyttyskarkotteissakin on omat riskinsä. Ne voivat valvomatta jäädessään aiheuttaa tulipalon. Turvallinen ja toimiva keino hyttysten karkottamiseen on ainakin linnunpönttöjen rakentaminen.
– Kirjosieppo on ykkösvalinta pihapiirin hyttyskarkottimeksi, vinkkaa vakuutusyhtiö LähiTapiolan johtaja Antti Määttänen tiedotteessa.