Arkistokuva: Lapland Material Bank/Harri Tarvainen.
Joulukinkku on menettämässä suosiotaan pohjoismaisilla ruokapöydillä makumieltymysten muuttuessa, mutta uusi ruotsalainen tutkimus viittaa siihen, että perinteinen keskipiste on tekemässä vaatimattoman paluun tänä jouluna, kun taas Suomi pysyy useimmilla mittareilla vahvasti ”kinkkuvaltakuntana”, raportoi Xinhua.
Ruotsissa 23 prosenttia vastaajista mainitsi kinkun tämän vuoden pääasialliseksi jouluruoakseen, mikä poikkeaa viime vuosien alaspäin suuntautuvasta trendistä, kertoo Ruotsin Elintarvikeliiton tuore tutkimus.
Perinteinen ”Janssonin kiusaus” sijoittui toiseksi 16 prosentilla, ja silli sai 9 prosenttia. Janssonin kiusaus on ruotsalainen ruoka, joka valmistetaan suikaloiduista perunoista, kermasta ja joko silakoista tai anjoviksista.
Richard Tellstrom, ruokakulttuurin ja ruokailutottumusten apulaisprofessori Tukholman yliopistossa, kommentoi tuloksia Ruotsin televisiolle (SVT) ja totesi, että ruotsalaiset juhlaruoat ovat viimeisten 15–20 vuoden aikana muuttuneet yhä kalapainotteisemmiksi, vaikka kinkku on säilyttänyt symbolisen asemansa.
”Vuotta 2021 lukuun ottamatta olemme havainneet jatkuvaa laskua joulukinkun osalta, vaikka se on aina ollut ykkönen. Tänä vuonna kuitenkin näemme sen jälleen kasvavan,” Tellstrom sanoi. Hän lisäsi, että kinkku tuli osaksi ruotsalaisia jouluperinteitä noin 150 vuotta sitten eikä ”ole koskaan hävinnyt.”
Suomessa kinkku hallitsee edelleen huomattavasti suuremmassa mittakaavassa, huolimatta joidenkin perinteisten ruokien vähittäisestä vähenemisestä.
Teollisuustutkimus marraskuussa paljasti, että 80 prosenttia suomalaisista kotitalouksista aikoo ostaa joulukinkun.
Kansallinen yleisradioyhtiö Yle, viitaten myyntitietoihin maan kahdelta suurelta supermarket-ketjulta, SOK:ilta ja Keskolta, raportoi, että Suomen joulumenut jakautuvat yhä enemmän suurkaupunkialueiden ja muun maan välillä. Kalkkuna on saanut näkyvyyttä kaupungeissa, mutta se pysyy volyymiltaan vähäisenä tuotteena.
”Suomi on kinkkuvaltakunta,” Juhani Haara, SOK:n myyntipäällikkö, kertoi Ylelle, kuvaillen kinkkua selkeäksi peruselintarvikkeeksi rannikkokaupunkien ulkopuolella. Kalkkunan osuus SOK:n kilopohjaisista myynneistä on noin 1,5 prosenttia, hän sanoi, vaikka se on suositumpi suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Ylen tarkastelu SOK:n luvuista osoitti myös perinteisten tuotteiden kysynnän heikentymistä. Vuodesta 2019 lähtien kinkun myynti ketjussa on laskenut 12 prosenttia, kun taas lipeäkalan, perinteisen ruoan, joka valmistetaan kuivatuista turskista tai muista valkoisista kaloista lipeällä, myynti on vähentynyt 15 prosenttia.
Johanna Mäkelä, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori, kertoi Ylelle, että monikulttuurisuus ja elämäntapamuutokset muokkaavat Suomen joulupöytää, mukaan lukien vähemmän aikaa kotiruokaan.
Hän kuitenkin totesi, että perinteisiin suomalaisiin laatikoihin, jotka perustuvat tyypillisesti lanttuun, perunaan tai porkkanaan, on kasvavaa kiinnostusta. SOK:n tilastot osoittavat, että tällaisten laatikoiden myynti on noussut 10 prosenttia vuodesta 2019.
”Laatikot ovat muistuma Suomesta, joka ei enää ole olemassa,” Mäkelä sanoi, lisäten, että valmiit versiot mahdollistavat perheiden säilyttää tutut maut, vaikka yhä harvemmat valmistavat niitä alusta alkaen.
Joulun lähestyessä tutkimukset ja supermarkettiluvut viittaavat yhteiseen pohjoismaiseen kaavaan: perinteet pysyvät vahvoina, mutta juhlapöytä mukautuu vähitellen.
