Pääministeri Petteri Orpo isännöi maanantaina keskustelua drooniuhkatilanteista. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Työministeri Matias Marttisen on määrä myöhemmin johtaa keskustelua työsuhde- ja palkanmaksuasioista vaaratilannetiedotteen aikana.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) isännöi maanantaina keskustelua drooniuhkatilanteista. Orpo ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoivat medialle alkuillasta.
Heidän mukaansa varoitus- ja viestintäjärjestelmän kehittäminen on käynnissä.
– Tavoitteenamme on saada mahdollisimman nopeasti aikaan selkeät ohjeet toimimisesta näissä tilanteissa ja lisätä suomalaisten tietoisuutta droonivaarasta sekä siitä, miten tällöin toimitaan, totesi Orpo Säätytalolla pidetyssä tilaisuudessa.
Orpon mukaan hallitus kokoontuu tiistaina ylimääräiseen neuvotteluun varautumisasioista. Tehtävää on Orpon mukaan runsaasti.
Rantasen mukaan keskusteluissa nousi esiin kysymys siitä, tulisiko vaaratiedotteita esimerkiksi porrastaa. Näin voitaisiin arvioida, missä vaiheessa viranomaiset voivat käyttää suositusta suojautumisesta ja missä vaiheessa voisi olla tarpeen jopa viranomaisten määräys.
Arvioitavana on myös se, onko lainsäädäntöön tarpeen tehdä muutoksia.
– Meillä on monikanavainen vaaratiedotejärjestelmä, jota nyt kehitetään, jotta seuraavalla kerralla voisimme tavoittaa kansalaisia entistä paremmin. Lisäksi viestinnän on oltava kunnossa, sanoi Rantanen.
Orpon ja Rantasen lisäksi pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (kok.). Keskusteluissa oli mukana myös viranomaisia.
Orpo: Toimeentulon vuoksi ei tule vaarantaa henkeään
Pääministeri Orpon mukaan työministeri Matias Marttisen (kok.) on määrä myöhemmin johtaa keskustelua työsuhde- ja palkanmaksuasioista vaaratilannetiedotteen aikana.
Orpon mukaan työsuhteet ja palkanmaksukysymykset oli rajattu maanantain keskusteluiden ulkopuolelle.
– Ei voi olla niin, että toimeentulon vuoksi pitäisi vaarantaa henkeään. Samalla on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot toimivat, totesi Orpo.
Marttinen kertoi viime viikolla pyytäneensä ministeriön virkakuntaa laatimaan selvityksen siitä, miten lainsäädäntö soveltuu vakaviin turvallisuustilanteisiin.
Maanantaina työnantajajärjestö EK ilmoitti, että jatkossa mahdollisista drooniuhkista tarvitaan tarkempaa tietoa viranomaisilta. Näin yritykset voivat EK:n mukaan turvata omalta osaltaan yhteiskunnan toimintakykyä.
Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n mielestä työsopimuslain sääntely kattaa vaaratiedotetilanteet, joissa esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista. STTK:n mukaan työnantajalla on tällöin 14 päivän ajalta palkanmaksuvelvollisuus.
Keskustelu sai alkunsa työnantajapuolen kommentista
Asia nousi esiin, kun Uudellemaalle annettiin epäillyn drooniuhkan vuoksi vaaratilannetiedote.
– Vaaratiedote kohdistuu myös alueella oleviin työpaikkoihin ja aiheuttaa ylivoimaisen esteen työnteolle. Palkka on maksettava, koska työnteko estyy työnantajista ja työntekijöistä riippumattomista syistä, totesi STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi maanantaisessa tiedotteessa.
Kirvesniemen mielestä erityisiä turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä tulee maksaa lisäkorvaus.
– Se on tehokkain tapa varmistaa riittävä henkilöstö kriittisiin tehtäviin. Esimerkkiä vaaran piirissä tapahtuvan työn korvaamiseen voidaan hakea esimerkiksi merenkulun sodanvaaraa koskevista sopimuksista, Kirvesniemi sanoi.
Työnantajajärjestö EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä totesi Helsingin Sanomille vaaratilannetiedotteen jälkeen, ettei yritysten tarvitse maksaa palkkaa drooniuhkan vuoksi pois töistä jääneille työntekijöille.
Työntekijäpuolen edustajista esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtaja Ismo Kokko on sitä mieltä, että työnantaja on palkanmaksuvelvollinen, jos työntekijä jää pois drooniuhkan kaltaisessa vaaratilanteessa.
