Puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz puhui RKP:n puoluekokouksessa. Kaksipäiväinen tapahtuma käynnistyi tänään Vantaalla. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz esittää Pohjoismaiden nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, eräänlaista ”Kalmarin unionin kakkosta”.
Adlercreutz toi ajatuksen esiin avatessaan RKP:n puoluekokouksen lauantaina. RKP:n puoluekokous alkoi jo perjantai-iltana pidetyllä ulkopoliittisella seminaarilla, mutta varsinainen kokous avattiin lauantaina.
– Yhdessä meitä on yli 28 miljoonaa ihmistä. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista. Yhdessä meillä on yliopistoja, yrityksiä ja innovaatioita, jotka menestyvät missä tahansa, Adlercreutz korosti linjapuheessaan.
Hän totesi, että ensimmäistä kertaa Kalmarin unionin aikojen jälkeen koko Pohjola kuuluu nyt samaan turvallisuuspoliittiseen yhteisöön.
– Olemme lähempänä toisiamme kuin ehkä koskaan aikaisemmin, ja juuri siksi uskon, että Pohjolan on aika laajentaa näkemyksiään.
Yhteistä hallitsijaa tai pääkaupunkien siirtelyä Adlercreutz ei kuitenkaan ehdota, vaan ”maailman integroituneinta aluetta työlle, koulutukselle ja innovaatioille”.
Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että missä tahansa Pohjoismaassa asuva nuori voisi yhtä vaivattomasti opiskella missä tahansa pohjoismaisessa yliopistossa. Myös yrittäjällä olisi koko Pohjola kotimarkkinanaan.
Adlercreutzin mukaan Pohjoismaiden arvot ovat entistä merkittävämpiä nyt, kun demokratia on uhattuna myös Euroopassa. Oikeusvaltio joutuu kyseenalaistetuksi, faktat väistyvät tunteiden tieltä ja poliittiset äärivoimat kasvavat ruokkimalla epäluottamusta ihmisten välillä, hän luetteli.
– Kun muut horjuvat, Pohjoismaiden tulee uskaltaa pysyä vakaana. Maailma tarvitsee juuri nyt enemmän arvoja. Ehkä siis on Kalmarin unionin 2.0:n aika.
Kalmarin unioni oli vuonna 1397 perustettu Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen valtioliitto. Se yhdisti Pohjoismaat saman hallitsijan alle. Unioniin kuului myös silloin Ruotsiin kuulunut Suomi.
Ilman lippistä
Adlercreutz myös kannusti puheessaan RKP:tä ottamaan vastaan jäseniä muualtakin kuin ruotsinkielisestä väestöstä. Hän viittasi ruotsinkieliseen aatelissukuun syntyneeseen ja huonosti suomea puhuneeseen Mannerheimiin puheessaan.
– Carl Gustaf Emil Mannerheimista tuli koko Suomen kansallissankari. Ei taustastaan huolimatta, vaan koko taustansa kanssa.
Adlercreutzin mukaan RKP ei ole ehkä ilmaissut riittävän selvästi, että sen ovet ovat avoinna kaikille.
– Ovi on auki. Tervetuloa sisään, riippumatta siitä, mitä kieltä puhut, mistä tulet tai mikä nimesi on.
Blokkipolitiikka ei Adlercreutzin mielestä ole hyödyksi Suomelle, ja RKP on sillanrakentaja.
– Seison täällä ilman lippistä, koska politiikka ei ole teatteria, eikä politiikan pitäisi koskaan olla omien kannattajien villitsemistä muita vastaan, vaan yhteisten asioiden edistämistä. Siltojen rakentamista muiden kanssa, jotta voimme ratkaista yhteisiä ongelmia yhdessä.
Adlercreutz kertoo opetusministerin tehtävän olleen erittäin inspiroiva. Hän mainitsi RKP:n jäljen näkyvän siinä, että hänen kaudellaan peruskoulu on vahvistunut.
Hän kiitti hallituksen saavutuksia ja arveli myös SDP:n sanovan vielä jonakin päivänä, että hallituksen tekemät työmarkkinatoimet olivat oikeita.
