SDP:n ryhmäpuheenvuoron esittänyt Riitta Kaarisalo syytti hallitusta synkän lahjan antamisesta tulevalle hallitukselle. VILJA SIRVIÖ / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Oppositio ja hallitus kohtasivat tiistaina eduskunnan täysistunnossa valtioneuvoston selonteosta liittyen liiallisen alijäämän korjaamiseen.
Asiaa esitellyt valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuvasi Suomen julkisen talouden tilannetta kahtiajakautuneeksi.
– Toisaalta viimeisimmät arviot tämän vuoden talouskehityksestä ovat melko lupaavia. Toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennustaa, että julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta nousee lähes sataan prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä, Purra totesi.
Hän korosti, että epävarmasta taloustilanteesta huolimatta toiveikkuuden esiin tuominen on tärkeää.
– Taloutemme kasvaa pitkästä aikaa, ja kyllä, osa siitä on hallituksen talouspolitiikan ansiota, Purra sanoi.
Purran mukaan yksityinen kulutus on elpymässä, investointeja virtaa maahan ja teollisuustuotanto on saavuttamassa uuden huipun. Myös pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan alkavan vähentyä kesän aikana.
Valtiovarainministeri esitti myös kritiikkiä SDP:tä kohtaan.
– Viimeisen viikon aikana on käynyt erityisen selväksi, että suurin oppositiopuolue SDP ei pysty sopeuttamaan valtion taloutta kuin korkeintaan nostamalla veroja miljardeilla euroilla vuodessa. Nämä veronkorotukset, ne tuhoaisivat kaikki mahdollisuudet talouskasvuun Suomessa.
Yhteisöveron alennus peruttava
Oppositiopuolueet eivät jakaneet Purran optimistista näkemystä tulevaisuudesta.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron esittänyt Riitta Kaarisalo syytti hallitusta synkän lahjan antamisesta tulevalle hallitukselle. Hän viittasi valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan Suomi ei nykyisillä toimilla kykene pysymään EU-komission sille asettamassa nettomenopolussa tulevina vuosina.
– Suomessa on toteutettava poikkeuksellisen jyrkkä sopeutus jo vuonna 2028. Eli tietoisen laiminlyöntinne vuoksi uusi hallitus joutuu ensimmäisessä budjetissaan ensi töikseen päättämään jopa 2,7 miljardin lisäsopeutuksesta, Kaarisalo sanoi.
Hän kehotti hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen, korjaamaan listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ja luopumaan yksityisen sektorin Kela-korvausten nostosta.
Myös keskustan Mika Lintilä syytti hallitusta vastuunsa siirtämisestä ja vaati yhteisöveroalen peruuttamista. Hänen mukaansa hallitus jättää seuraajilleen pitkän, haastavan ja EU:n valvonnassa tapahtuvan korjausprosessin.
Lintilä nosti esiin viime viikolla käydyn keskustelun valtion velkakaton nostamisesta.
– Kun hallitus pyytää eduskunnalta 65 miljardin euron lisävaltuutta velanottoon, sen tulisi myös itse sitoutua siihen, ettei se pidä lisäsopeuttamisessa välivuotta vaalien vuoksi. Hallituspuolueet puhuvat velkajarrusta, mutta käytännössä ne ovat painaneet velkakaasua, Lintilä sanoi.
Vasemmistoliitto kritisoi selontekoa ideologisesti värittyneeksi
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen arvosteli hallitusta toteamalla, että velkaantuminen ei näytä olevan ongelma silloin, kun velkaa otetaan yhteisöveron alennukseen.
– On erikoista, ettei hallituksen selonteossa edes mainita yhteisöveron alennusta, vaikka se heikentää verotuloja lähes miljardilla eurolla vuodessa. Selonteko ei tarjoa kattavaa kuvaa hallituksen politiikan vaikutuksista julkiseen talouteen, vaan se kertoo ideologisesti värittyneestä tarkastelusta, Sarkkinen sanoi.
Vihreiden Mari Holopaisen mukaan hallitus on heikentänyt suomalaisten luottamusta ja ajanut politiikallaan ihmiset säästämään vararahastoihinsa.
– Kun ihmisiltä viedään turvaa, ei synny luottamusta. Kun luottamus horjuu, kotimainen kysyntä heikkenee, Holopainen sanoi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Valkonen puolusti hallitusta toteamalla, että julkisen talouden ongelmat eivät ole syntyneet tämän vaalikauden aikana, vaan ne ovat seurausta pidemmästä kehityksestä.
– Orpon hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla, ja tehnyt vaalikaudella noin 10 miljardin euron päätöksiä, jotka hillitsevät velkasuhteen kehitystä. Ilman näitä toimenpiteitä velkaantuminen olisi ollut huomattavasti nopeampaa, Valkonen sanoi.
Hän lisäsi, että tulevilla hallituksilla edessä oleva sopeutus ei tarkoita hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista, vaan sen pelastamista.