Uudellemaalle toissa viikolla annettu droonivaroitus on herättänyt runsaasti keskustelua. JADE SILPO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n mukaan työsopimuslain sääntely kattaa vaaratiedotustilanteet, joissa esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista. STTK:n mukaan työnantajalla on tällöin 14 päivän ajalta velvollisuus maksaa palkkaa.
Asia tuli esiin, kun Uudellemaalle annettiin vaaratilannetiedote epäillyn drooniuhkan vuoksi.
– Vaaratiedote koskee myös alueella toimivia työpaikkoja ja luo ylivoimaisen esteen työnteolle. Palkka on maksettava, koska työnteko estyy työnantajista ja työntekijöistä riippumattomista syistä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi selittää.
Kirvesniemen mukaan erityisiä turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä tulisi maksaa lisäkorvaus.
– Se on tehokkain tapa varmistaa riittävä henkilöstö kriittisiin tehtäviin. Esimerkkiä vaaran piirissä tapahtuvan työn korvaamisesta voidaan hakea esimerkiksi merenkulun sodanvaaraa koskevista sopimuksista, Kirvesniemi toteaa.
Keskustelu sai alkunsa työnantajapuolen lausunnosta
Työnantajajärjestö EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä kommentoi Helsingin Sanomille vaaratilannetiedotteen jälkeen, ettei yritysten tarvitse maksaa palkkaa drooniuhkan vuoksi töistä jääneille työntekijöille.
Muista palkansaajajärjestöistä esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtaja Ismo Kokko katsoo, että työnantaja on palkanmaksuvelvollinen, jos työntekijä jää pois drooniuhkan kaltaisessa vaaratilanteessa.
SAK:n edustajisto kritisoi EK:n johtajan linjausta. Lisäksi JHL oli jyrkästi eri mieltä EK:n kannan kanssa ja järjestö ilmoitti ryhtyvänsä nopeasti neuvottelemaan työnantajan kanssa siitä, miten palkanmaksu poikkeustilanteissa määräytyy.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) isännöi tänään keskustelua drooniuhkatilanteista. Tilaisuuteen on kutsuttu laaja joukko eri alojen asiantuntijoita, viranomaisia ja päättäjiä valtionhallinnosta, kunnista ja alueilta sekä työmarkkinajärjestöistä.