Tenojoki arkistokuvassa. Kostilainen Hannu
Norjan ja Suomen rajalla ei tapahtunut merkittäviä muutoksia rajankäynnissä. Tenojoen jokiuoman muutoksilla oli vähäinen vaikutus maiden rajoihin.
Rajankäynnissä valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä mihinkään suuntaan.
Jokirajan sijainti Tenojoen vesistössä kuitenkin muuttui edelliseen rajankäyntiin verrattuna, koska jokiuoman syvin kohta oli muuttunut virtauksen vaikutuksesta.
– Jokirajan sijainti tietyissä Tenojoen vesistön kohdissa muuttui aikaisemmasta rajankäynnistä, koska joen virtaus liikuttaa uomaa, jossa raja kulkee. Myös teknologia on kehittynyt, ja olemme voineet mitata rajan entistä tarkemmin. Varsinaiset pinta-alojen muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Saaria tai luotoja, joilla on merkitystä, ei rajankäynnin seurauksena siirtynyt toisen valtion alueelle, kertoo kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa.
Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat tarkastelivat 737 kilometrin mittaista valtakunnanrajaa.
Rajankäynnin yhteydessä valtakunnanraja mitattiin ja kaikki 209 rajapyykkiä tarkistettiin, huollettiin ja dokumentoitiin. Myös raja-aukkoa huollettiin vaativissa maasto-olosuhteissa. Edellinen rajankäynti saatettiin voimaan 2003. Rajankäynti toteutetaan 25 vuoden välein.
Maanmittauslaitos on parhaillaan valmistelemassa Suomen ja Ruotsin välistä rajankäyntiä, jonka arvioidaan alkavan tulevina vuosina.
Suomen ja Venäjän välinen edellinen rajankäynti toteutettiin vuosina 2007–2016, ja sen tulokset tulivat voimaan vuonna 2018. Rajan sijainti on dokumentoitu ja se on voimassa olevien sopimusten mukainen.
