Työministeri Matias Marttinen, työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen sekä työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Satu Salonen (oik.) esittelivät ministeriön tutkimusta työperäisen maahanmuuton malleista ja pisteytyksestä. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan työperäisen maahanmuuton tulisi Suomessa edelleen perustua työvoiman tarpeeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Kanadan työperäisen maahanmuuton pisteytysmalli ei todennäköisesti ole suoraan sovellettavissa Suomeen. Sen sijaan Uuden-Seelannin malli näyttäisi olevan Suomelle houkuttelevampi vaihtoehto.
Uuden-Seelannin malli on niin sanottu kynnysmalli, joka perustuu hakijoiden kelpoisuuteen. Hakijoiden on saavutettava etukäteen määritelty vähimmäispistemäärä, jotta he voivat saada luvan. Kanadan malli puolestaan perustuu kilpailuun, jossa vain korkeimmat pisteet saaneet kutsutaan hakemaan lupaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin ilmaissut tukensa Kanadan mallille. Hallituspuolueista myös ainakin RKP on tukenut tätä mallia. Perussuomalaiset eivät ole kannattaneet Kanadan mallia.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) ei kuitenkaan maanantaina järjestetyssä mediatilaisuudessa ilmaissut tukeaan Uuden-Seelannin kaltaiselle kynnysmallille Suomessa. Marttinen vastasi toimittajan kysymykseen, ettei hän näe kynnysmallin olevan Suomen tulevaisuuden ratkaisu.
– Minun mielipiteeni on, että Suomen työperäisen maahanmuuton mallin tulee edelleen perustua työvoiman tarpeeseen. Kynnysmalli olisi merkittävä muutos nykyiseen käytäntöömme, hän totesi.
Suomen nykyinen työperusteinen maahanmuuton malli perustuu työnantajien kysyntään, eli Suomeen tuleminen edellyttää aina työsuhteen tai työtarjouksen työnantajalta.
Selvitystyö työperäisen maahanmuuton malleista Suomen vertailumaissa ja läntisessä Euroopassa aloitettiin viime syyskuussa.
Väylä ainoastaan huippuosaajille
Pisteytysmalleilla arvioidaan yleensä maahan haluavien mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla. Pisteitä voi saada esimerkiksi kielitaidosta, koulutuksesta, työkokemuksesta tai suhteista kyseiseen maahan.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä pääedellytyksenä pisteiden saamiselle voisi olla esimerkiksi aikaisempi asumishistoria Suomessa. Lisäksi pisteytettäviin tekijöihin voisivat kuulua muun muassa ammattiala ja koulutustausta sekä yhden kotimaisen kielen taito tai englannin kielen osaaminen kompensaatiokielenä.
Selvityksessä kynnysmallin arvioidaan olevan hallinnollisilta kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin Kanadassa käytetty ranking-malli. Kanadan malli vaatisi toimiakseen lisäksi laajan hakijapoolin.
Pisteytysmallien kautta hankittu työnhakulupa näyttää kuitenkin selvityksen mukaan olevan haastava Suomen nykytilanteen kannalta. Jo nyt Suomessa olevilla ja vastavalmistuneilla kansainvälisillä korkeakouluopiskelijoilla on vaikeuksia löytää työtä.
– Työnhakulupa voi nopeasti kääntyä tarkoitustaan vastaan, jos tulijat eivät työllisty tai työllistyvät vain osaamistaan vastaamattomiin tehtäviin, selvityksessä todetaan.
Sen sijaan selvityksen mukaan lisäarvoa voisi tuoda hyvin rajatulle joukolle suunnattu määräaikaiseen maahantuloon johtava lupa, joka voisi perustua esimerkiksi pisteytykseen. Tämä väylä kohdennettaisiin erityisesti huippuosaajiin, jotka suunnittelevat muuttavansa Suomeen työnhaun, yrityksen perustamisen tai mahdollisen sijoitustoiminnan vuoksi.