DF File Photo.
Yhteensä 11 750 suomalaista korkeakouluopiskelijaa suuntasi ulkomaille vaihto-opintoihin tai kansainvälisiin harjoitteluihin osana opintojaan vuonna 2025, kertoi Opetushallitus tiedotteessaan torstaina.
Opiskelijoiden määrä on yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtuu lähes täysin lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen lisääntymisestä.
Pitkäaikainen liikkuvuus sen sijaan ei ole kasvanut.
Kaikista ulkomaille suuntautuneista liikkuvuusjaksoista 4 970 oli lyhytaikaisia jaksoja, mikä on 24 % enemmän kuin vuonna 2024. Pitkäaikaisten liikkuvuusjaksojen kokonaismäärä, joka tarkoittaa kolmen kuukauden tai pidempiä jaksoja, oli näin ollen 6 780. Tämä luku pysyi suunnilleen vuoden 2024 tasolla.
Vuonna 2025 suomalaisissa korkeakouluissa rekisteröitiin yhteensä 12 180 saapuvaa vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa.
Saapuvien liikkuvuusjaksojen määrä on myös hieman kasvanut edellisestä vuodesta, mikä johtuu lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen lisääntymisestä.
Vuonna 2025 kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomessa kasvoi myös suhteellisesti. Uusista opiskelijoista 12 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ja 21 % yliopisto-opiskelijoista osallistui liikkuvuusjaksoihin opintojensa aikana.
Lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen määrä on jo ylittänyt ennen pandemiaa olleet tasot, kun taas pitkäaikaisten liikkuvuusjaksojen määrä on edelleen kaukana ennen pandemiaa olleista huipputasoista.
Yliopisto-opiskelijat osallistuvat pitkille liikkuvuusjaksoille, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat suosivat lyhyitä liikkuvuusjaksoja.
Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ulkomaille suuntautuneista liikkuvuusjaksoista 79 % on pidempiä kuin kolme kuukautta.
Pitkäaikaiset liikkuvuusjaksot kasvavat edelleen suosiotaan. Ammattikorkeakouluissa 66 % kaikista ulkomaille suuntautuneista liikkuvuusjaksoista on lyhytaikaisia, ja määrä kasvaa joka vuosi.
Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus keskittyy kolmeen pääalueeseen. Liikkuvuusjaksojen määrä opintoihin ja harjoitteluihin on suurin liiketalouden ja hallinnon alalla; seuraavina tulevat terveys ja hyvinvointi sekä tekniikka, valmistus ja rakentaminen. Nämä alat kattavat 68 % ulkomaille suuntautuneista liikkuvuusjaksoista ja 76 % saapuvista liikkuvuusjaksoista. Terveys- ja hyvinvointialan opiskelijat osallistuvat lähes yksinomaan lyhytaikaisiin liikkuvuusjaksoihin.
Yliopistoissa opiskelijaliikkuvuus jakautuu laajemmalle alueelle, ollen suurinta liiketalouden ja hallinnan; sosiaalitieteiden; sekä tekniikan, valmistuksen ja rakentamisen aloilla. Suhteessa opiskelijamäärään taiteen ja kulttuurin alalla opiskelijat ovat aktiivisimpia hankkimaan opintokokemusta ulkomailla, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin.
Opiskelijaliikkuvuus keskittyi Euroopan maihin
Euroopan maat muodostavat 73 % pitkäaikaisista liikkuvuusjaksoista ja 89 % lyhytaikaisista liikkuvuusjaksoista suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Toiseksi yleisin kohde on Aasia, joka kattaa 17 % pitkäaikaisista liikkuvuusjaksoista. Kolmanneksi suosituin kohde pitkäaikaisille liikkuvuusjaksoille on Pohjois-Amerikka (5 %) ja Afrikka lyhytaikaisille liikkuvuusjaksoille (3 %).
Saksa, Espanja, Alankomaat ja Ranska ovat yleisimmät maat sekä ulkomaille että Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa. Saksa ja Alankomaat ovat erityisesti lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen osalta tulleet yhä suositummiksi, niin saapuvissa kuin lähtevissäkin jaksoissa.
Lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen suosiota selittää Erasmus+ -rahoitus
Lyhytaikaisten liikkuvuusjaksojen suosiota selittää suurelta osin Erasmus+ -rahoitus. Ohjelma mahdollistaa lyhyitä, yhdistettyjä liikkuvuusjaksoja, jotka usein sisältävät vain viikon ulkomailla oleskelua.
