Kansainvälisiä opiskelijoita Lapin yliopiston edessä. DF File Photo.
Kansallisen Kokoomuksen (NCP) johtama neljän puolueen hallitus esitti torstaina eduskunnalle lakiehdotusta, jolla tiukennetaan kansainvälisten opiskelijoiden perheenjäsenten perheenyhdistämisen ehtoja.
Ehdotuksen mukaan kansainvälisen opiskelijan perheenjäsenten tulisi voida hakea oleskelulupaa vasta sen jälkeen, kun opiskelija on ollut Suomessa vuoden, Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti lehdistötiedotteessaan.
Tällä hetkellä opiskelijan perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa samanaikaisesti opiskelijan kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan opiskelijoiden tulohaasteet johtuvat usein ulkomaalaisten koulutusagenttien harhaanjohtavasta mainonnasta Suomen työmarkkinoista. Opiskelijat ovat joutuneet velkaan myös korkeiden agenttimaksujen vuoksi.
Opiskelijoilla olisi yhden vuoden aikana kohtuullinen käsitys siitä, mitä taloudellisia resursseja perheen elämiseen Suomessa tarvitaan, hallitus toteaa ehdotuksessaan.
”Opiskelijoiden, jotka tulevat Suomeen, on oltava aidosti kyvykkäitä suorittamaan opintonsa, elättämään itseään omilla taloudellisilla resursseillaan ja rakentamaan tulevaisuuttaan täällä. Näillä lainsäädäntömuutoksilla varmistamme, että kansainvälisillä opiskelijoilla on tarvittavat edellytykset tähän”, työllisyysministeri Matias Marttinen sanoi lehdistötiedotteessa.
Hallitus ehdotti myös selkeytyksiä riittävien taloudellisten resurssien vaatimukseen. Vaadittavan tulon summa euroina määriteltäisiin laissa ja säädettäisiin asetuksella.
Tämä varmistaisi, että opiskelijoilla on realistinen käsitys Suomen elinkustannuksista ja auttaisi viranomaisia arvioimaan opiskelijan taloudellisia resursseja lupaharkinnassa.
Vaadittavan tulon summaa tarkasteltaisiin kolmen vuoden välein.
Kielitaidon arviointi ennen maahantuloa
Hallitus ehdotti kielitaitovaatimuksen lisäämistä opintojen oleskelulupaan.
Näin oleskelulupa voitaisiin hylätä, jos kielitaito puuttuu, ilman että opiskelijoille tai kielitaidon omaaville hakijoille aiheutuisi lisäkuormitusta koulutuslaitoksille.
Raportin mukaan joillakin opiskelijoilla on todettu olevan riittämättömät taidot englanniksi tai muuksi opiskelukielenä käytetyksi kieleksi, mikä vaikeuttaa opintojen suorittamista.
Jotkut opiskelijat ovat myös käyttäneet opintojen oleskelulupaa ensisijaisesti välineenä päästäkseen Suomen tai EU:n työmarkkinoille, hallitus totesi.
Hallitus ehdotti, että ulkomaalaislain hylkäämisperusteita sovellettaisiin lukioikäisiin opiskelijoihin ja heidän kaikkiin perheenjäseniinsä.
Laki ja muutokset tulevat voimaan 5. huhtikuuta 2027. Perheenyhdistämisen yhden vuoden odotusajan soveltaminen alkaa tuolloin. Muut muutokset tulevat sovellettaviksi lokakuussa 2027.
Tämän vuoden tammikuussa hallitus otti aloitteen tehostaa opintojen perusteella myönnettyjen oleskelulupien jälkiseurantaa tarkistaakseen, saavatko kansainväliset opiskelijat sosiaalietuuksia.
Lue lisää
Tammikuussa 2025 hallitus ehdotti tiukentavansa pysyvän oleskeluluvan saantiehtoja Suomessa.
Hallitus otti maaliskuun alussa 2024 aloitteen tiukentaa pysyvän oleskeluluvan saantiehtoja Suomessa.
Kesäkuussa 2024 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tuoda lainsäädäntömuutoksia, jotka pidentävät Suomen kansalaisuuden vaatimaa oleskeluaikaa viidestä kahdeksaan vuoteen.
16. kesäkuuta 2023 hallituspuolueiden johtajat ilmoittivat ohjelmasta, joka sisälsi tiukempia maahanmuutto-, oleskelu- ja kansalaisuuslakeja.
Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaansa eri ryhmien voimakkaasta vastustuksesta huolimatta.
Erillisiä mielenosoituksia pidettiin Helsingissä 27. kesäkuuta 2023 ja 18. kesäkuuta 2023 mielenosoittamaan hallituksen ottamaa maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.
Satoja ihmisiä osallistui mielenosoituksiin Helsingissä elokuussa 2023 mielenosoittaen muutosta vastaan.
