Pixabay File Photo.
Ulkomailta tulevien lasten ja nuorten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat heikommalla tasolla verrattuna kahden suomalaisvanhemman lapsiin ja nuoriin, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilaamasta tutkimuksesta.
Kouluterveydenhuollon edistämistutkimus osoitti, että erot ovat erityisen näkyviä poikien terveyden ja hyvinvoinnin osalta, THL kertoi tiedotteessaan torstaina.
Vuoden 2025 kyselyssä 51 prosenttia ulkomailla syntyneistä ja ulkomaalaistaustaisista 8.–9. luokan oppilaista ilmoitti kokeneensa syrjintää tai kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla viimeisen vuoden aikana.
Suomalaistaustaisista nuorista vastaava osuus oli 31 prosenttia.
8.–9. luokan poikien syrjintä- ja kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet merkittävästi vuosien 2021 ja 2025 välillä, riippumatta taustasta.
Syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet jopa 10–15 prosenttiyksikköä kaikissa taustaryhmissä.
“Syrjintäkokemusten yleisyys ja niiden kasvu ovat huolestuttavia. Tilanteen korjaaminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä, jotka tarkoituksellisesti vahvistavat ihmisten empatiakykyä ja syrjimättömyyttä nuorten eri ympäristöissä – kotona, koulussa ja vapaa-ajalla,” sanoi tutkimusprofessori Anu Castaneda.
Kouluterveydenhuollon edistämistutkimus toteutettiin haastattelemalla perusopetuksen 4.–5. ja 8.–9. luokan oppilaita sekä toisen asteen opiskelijoita.
THL:n uudessa tutkimusraportissa tuloksia tarkastellaan neljän taustaryhmän mukaan: ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret; Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset; yksi suomalaisvanhempi ja yksi ulkomaalaisvanhempi; sekä molemmat vanhemmat suomalaisista taustoista.
Tyttöjen välillä taustaryhmien erot olivat pienempiä kuin poikien, mutta heidän yleinen tilanteensa oli heikompi.
“Tytöt raportoivat oireista, kuten ahdistuksesta, koulupolttamisesta, elämään tyytymättömyydestä ja yksinäisyydestä selvästi useammin kuin pojat,” Castaneda totesi.
Poikien välillä taustaryhmien erot ilmenivät eri tavoin. Esimerkiksi ylemmän toisen asteen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista 18 prosenttia ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista ilmoitti kokevansa vähintään kohtuullista ahdistusta.
Vastaava osuus suomalaisvanhempien pojista oli seitsemän prosenttia.
Kouluterveydenhuollon edistämistutkimuksen tulosten mukaan ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on myös useita tärkeitä vahvuuksia. Näihin kuuluu esimerkiksi harvinaisempi alkoholinkäyttö ja myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan.
“Kahdeksankymmentä prosenttia ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 4.–5. luokan oppilaista ilmoitti pitävänsä opiskelusta. Suomalaisvanhempien lasten vastaava osuus oli 69 prosenttia,” Castaneda sanoi.
Kouluterveydenhuollon edistämistutkimus toteutetaan valtakunnallisesti joka toinen vuosi ja se tuottaa kattavaa seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista.
