Kuva: Visit Finland by Elina Manninen/Keksi
Koulutus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan OECD:n kansainvälisen oppilaiden osaamisen arviointiohjelman (PISA) tulokset osoittavat, että suomalaisten oppilaiden suoritustaso on jatkanut heikkenemistään.
Suomalaisten oppilaiden taso on kuitenkin edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella.
Suomalaisten oppilaiden keskimääräinen tulos luonnontieteissä oli 504 pistettä, mikä on selvästi OECD:n keskiarvoa (482 pistettä) korkeampi.
91 osallistuvan maan ja talousalueen joukossa Suomi on edelleen huipputulosten joukossa.
Korkein tulos luonnontieteissä saavutettiin Pekingissä, Shanghaissa, Jiangsun ja Zhejiangin maakunnissa Kiinassa (keskiarvo 597 pistettä), minkä jälkeen tulivat viisi muuta Itä-Aasian maata ja aluetta.
Viro, Kanada ja Iso-Britannia ylittivät Suomen tuloksen.
Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti saavuttivat Suomen kanssa samanlaisen tason.
Muissa Pohjoismaissa Ruotsin tulos (485) ei eronnut OECD:n keskiarvosta, kun taas Tanska (478), Norja (470) ja Islanti (441) jäivät keskiarvon alapuolelle. Suomen luonnostieteen tulos ei eronnut tilastollisesti merkittävästi vuoden 2022 tuloksesta (511), mutta pidemmän aikavälin lasku on selvää.
Suomalaisten oppilaiden lukutaito (474 pistettä) oli edelleen OECD:n keskiarvon (461 pistettä) yläpuolella.
Neljätoista maata ja aluetta saavuttivat tilastollisesti merkittävästi korkeamman keskitason kuin Suomi.
Muissa Pohjoismaissa Ruotsin lukutaitotulos (466) oli myös OECD:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Tanska (460), Norja (453) ja Islanti (422) jäivät sen alapuolelle.
Edelliseen arviointiin verrattuna lukutaidon keskitaso heikkeni 43 maassa ja alueessa ja parani yhdeksässä. Suomalaisten lukutaitopisteet laskivat 16 pistettä, mikä vastaa OECD-maiden keskimääräistä heikkenemistä.
Suomalaisten oppilaiden matemaattisen laskutaidon keskiarvo oli 469 pistettä, mikä pysyi OECD:n keskiarvon (463 pistettä) yläpuolella. Yhdeksäntoista maata ja aluetta suoriutuivat tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin Suomi matematiikassa. Pohjoismaista Tanska (470) ja Ruotsi (464) suoriutuivat Suomen tasolla. Norja (452) ja Islanti (450) jäivät sekä Suomen että OECD:n keskiarvon alapuolelle. Niin lukutaidossa kuin matematiikassakin suorituskyky on yleisesti heikentynyt. OECD:n keskiarvo laski 8 pistettä edelliseen arviointiin verrattuna.
Sekä lukemisessa että matematiikassa heikkosuorittajien osuus on kasvanut, kun taas huipputason oppilaiden osuus on pienentynyt. Suomessa nämä muutokset ovat olleet selvempiä kuin OECD:n keskiarvo.
”Vaikka oppimistulokset ovat heikentyneet ja oppilaiden välinen erojen on laajentunut, Suomi menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin. Myös suomalaiset oppilaat uskovat pystyvänsä vaikuttamaan omaan menestykseensä. Nämä ovat positiivisia havaintoja”, sanoi opetusministeri Anders Adlercreutz.
”Silti meillä on kaikki syyt suhtautua vakavasti oppimistulosten heikkenemiseen. Tämän hallituskauden aikana olemme toteuttaneet kattavan ohjelman perusopetuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Olen varma, että nämä toimenpiteet vahvistavat oppimista ja parantavat oppilaiden tietoja ja taitoja. Kuitenkin näiden toimenpiteiden vaikutus oppimistuloksiin tulee näkyymään ajan myötä. Oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Jokaisella lapsella on oikeus mahdollisuuteen oppia, menestyä ja rakentaa itselleen hyvä tulevaisuus”, ministeri lisäsi.
