Suomen korkeakoulujen englanninkielisten hakijoiden määrä vähenee

Suomen korkeakoulujen englanninkielisten hakijoiden määrä vähenee 1DF File Photo.

Yhteishaku englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin suomalaisissa korkeakouluissa laski merkittävästi tänä vuonna, jatkaen edellisen vuoden voimakasta vähentymistä, kertoi Opetushallitus tiedotteessaan torstaina.

Tänä vuonna hakemuksia tuli yhteensä noin 23 700, mikä on noin 27 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2025.

Ensimmäinen yhteishaku suomalaisiin korkeakouluihin keväällä 2026 päättyi keskiviikkona.

Vuonna 2025 hakijoita oli 32 400, mikä oli noin puolet hakijoista verrattuna vuoteen 2024.

Tässä haussa hakivat englanninkielisiin korkeakoulututkintoihin, jotka alkavat syksyllä 2026, sekä Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston Teatteritaiteen ohjelmaan.

Hakemuksia oli noin 9 000 aloituspaikkaa varten 440 tutkinto-ohjelmassa. Suurin osa opiskeluvaihtoehdoista oli yliopistoissa ja puolet ammattikorkeakouluissa.

Yli 3 500 opiskelijaa haki Taideyliopiston ohjelmiin, ja hieman alle 1 000 hakijaa Tampereen yliopiston Teatteritaiteen ohjelmaan.

Suurimmat kansallisuusryhmät olivat Suomi (39 % hakijoista), Pakistan (10 %), Bangladesh (8 %), Nigeria (6 %) ja Intia (5 %). Yhteensä hakijat edustivat 147 kansallisuutta.

Hakijamäärän yleinen lasku johtuu suurelta osin siitä, että EU/ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolelta tuli selvästi vähemmän hakijoita tänä vuonna; viime vuonna heitä oli yli 20 000.

Suuremmat vähenemiset tapahtuivat hakijoiden keskuudessa Nigeriasta, Bangladeshista ja Nepalista. Suomalaisten hakijoiden määrä pysyi samana, mutta heidän suhteellinen osuutensa kasvoi (2025: 25 %).

Eniten englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin hakeneet opiskelijat ovat EU:n, EEA:n tai Sveitsin ulkopuolelta, ja heiltä vaaditaan siten lukukausimaksuja.

Viime vuodesta alkaen heiltä on myös vaadittu 100 euron hakemismaksu, mikä viime kerralla johti hakijamäärän puolittumiseen. Sama syy on vaikuttanut myös tällä kertaa.

Hakijamäärä sisältää ne, jotka ovat lähettäneet hakemuksensa 21. tammikuuta mennessä, mutta tämä luku tulee vähentymään ajan myötä, sillä hakijat voivat lähettää hakemuksensa ennen maksamista. Tämä tarkoittaa, että luku sisältää hakijoita, jotka eivät maksa hakemismaksua, ja siten heidän hakemuksiaan ei käsitellä.

Viime keväänä noin 6 000 hakijaa poistettiin tämän perusteella. Lopullinen hakijamäärä selviää helmikuussa, kun kaikki hakemukset on tarkastettu.

Absoluuttisina lukuina eniten hakemuksia tuli -, hallinto- ja oikeustieteiden sekä tietojenkäsittelytieteen (ICT) alojen tutkinto-ohjelmiin.

Korkeakoulutuksessa tiukin kilpailu opiskelupaikoista, eli hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin, esiintyy taiteen ja kulttuurin (9,2 hakijaa/aloituspaikka), sosiaalitieteiden (8,7) ja kasvatustieteen (4,9) aloilla.

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on insinööritieteissä ja teknologiassa (2,6) sekä tietojenkäsittelytieteissä (2,8).

Tällä hetkellä korkeakoulut tarkastavat hakemuksia ja järjestävät pääsykokeita. Ensimmäisen yhteishaun tulokset julkaistaan tammikuun lopusta helmikuun alkuun.

Kaikki tulokset julkaistaan viimeistään 27. toukokuuta.

Ensimmäisessä kevään yhteishaussa hakijalle voidaan tarjota hyväksyntää mihin tahansa hakulomakkeella olevaan ohjelmaan. Kuitenkin vain yksi hyväksyntä voidaan hyväksyä samassa lukuvuodessa alkaviin opintoihin.

Kaikki hyväksytyt opiskelijat saavat automaattisesti tietoa valinnasta sähköpostitse.

Korkeakoulut voivat myös järjestää erillisiä hakuja ensimmäisen yhteishaun ulkopuolella.

Toinen yhteishaku tänä keväänä on 10. maaliskuuta – 24. maaliskuuta 2026. Hakemus sisältää suomen- ja ruotsinkielisiä tutkinto-ohjelmia korkeakouluissa, jotka alkavat syksyllä.

Saatat pitää myös näistä