Tiedosto: Xinhua.
Kasvavat jännitteet Lähi-idässä viimeaikaisten sotilaallisten yhteenottojen myötä herättävät huolta Euroopassa mahdollisesta uudesta pakolaiskriisistä, raportoi Xinhua.
Tiistaina Kansainvälinen muuttoliikejärjestö (IOM), Yhdistyneiden kansakuntien muuttoliikevirasto, ilmoitti, että yli 130 000 ihmistä on ylittänyt rajan Syyriaan ja yli miljoona ihmistä on paennut sisäisesti Libanonissa maaliskuun alusta lähtien.
Vaikka suurimuotoinen muuttoliike Eurooppaan ei ole vielä toteutunut, järjestö varoitti, että laajemmalle siirtymiselle on jo olemassa edellytyksiä alueella, joka on pitkään kärsinyt konflikteista.
”Ei ole merkkejä” siitä, että pakolaisten virta Eurooppaan olisi lähitulevaisuudessa lisääntymässä, mutta ”tilanne voi muuttua hyvin nopeasti”, Ruotsin maahanmuuttoministeri Johan Forssell kertoi Euronewsille aiemmin tässä kuussa.
Kyproksen apulaismaahanmuuttoministeri Nicholas Ioannides varoitti 13. maaliskuuta, että Euroopan unioni ”ei voi sivuuttaa mahdollisuutta uudesta pakolaiskriisistä.”
EU:n johtajat ovat myös korostaneet valppautta, vaikka konflikti ”ei ole johtanut välittömiin muuttoliikkeitä EU:hun”, todettiin Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen hyväksytyissä päätelmissä.
Oppimalla vuoden 2015 muuttoliikekriisistä, jolloin yli miljoona pakolaista ja maahanmuuttajaa saapui Eurooppaan, EU on sitoutunut vahvistamaan ulkorajojen valvontaa ja mobilisoimaan diplomaattisia, oikeudellisia, operatiivisia ja taloudellisia välineitä mahdollisten muuttoliikearvojen hallitsemiseksi.
”EU:n ulkorajojen turvallisuutta ja valvontaa tullaan edelleen vahvistamaan,” unioni totesi viime torstaina.
EU valmistautuu myös toteuttamaan Maahanmuutto- ja turvapaikkasopimustaan kesäkuussa. Sopimus tuo mukanaan tiukempia rajakäytäntöjä ja ”pakollisen solidaarisuus” mekanismin, jonka mukaan jäsenvaltioiden on jaettava vastuuta siirtämällä turvapaikanhakijoita tai tarjoamalla taloudellista ja operatiivista tukea kuormituksessa oleville maille.
Muistot vuoden 2015 muuttoliikekriisistä vaikuttavat edelleen politiikan muotoiluun. Tulva ylitti rajavalvonta- ja turvapaikkajärjestelmät, mikä aiheutti poliittisia jakautumia unionin sisällä.
Nedzad Korajlic, apulaisprofessori Sarajevon yliopistossa, totesi, että Bosnia ja Hertsegovina kohtaa haasteita kauttakulkumaana, mukaan lukien rajavalvonnan rajallisuus ja hajanaiset turvallisuusrakenteet. Hän mainitsi, että pääongelma ei ole itse muuttoliike, vaan rikolliset verkostot, jotka hyödyntävät maahanmuuttajia salakuljetuksen kautta.
Europol, Euroopan unionin lainvalvontaviranomainen, on soittanut hälytyskelloja. ”Maahanmuuttajien salakuljetusverkostot toimivat yhä monimutkaisemmissa olosuhteissa, sekä verkossa että offline,” Europolin pääjohtaja Catherine De Bolle sanoi tiistaina Haagissa. ”Niillä on merkittävä globaali ulottuvuus ja ne perustuvat monikerroksisiin rahoitusinfrastruktuureihin, mukaan lukien maanalaisten pankkijärjestelmien käyttöön, rikollisten voittojen siirtämiseksi ja piilottamiseksi.”
Europol avasi tiistaina Haagissa Euroopan keskuksen maahanmuuttajien salakuljetusta vastaan, joka parantaa tiedonvaihtoa ja operatiivista koordinointia jäsenvaltioiden kesken.
”Euroopan keskuksen maahanmuuttajien salakuljetusta vastaan perustamisen myötä Europol tehostaa nyt toimiaan, parantaen kykyään tukea jäsenvaltioita ja vahvistaen yhteistä vastausta tähän monimutkaiseen ja kehittyvään uhkaan,” De Bolle totesi.
Korajlic mainitsi, että Eurooppa on paremmin valmistautunut kuin aiemmin huolimatta jatkuvista riskeistä. Keskuksen perustaminen merkitsee ”siirtymistä reaktiivisista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin toimiin”, jossa painopiste on vahvemmin tiedonvaihdossa ja koordinoidussa toiminnassa, hän lisäsi.
