Tiedosto: Xinhua.
Kymmenen vuotta sitten Brexitin kannattajat väittivät, että britit eläisivät parempaa elämää, jossa olisi enemmän työpaikkoja ja vähemmän maahanmuuttajia EU:sta eroamisen myötä. Monet ovat sittemmin muuttaneet mielipiteitään, raportoi Xinhua.
Tuoreiden kyselyjen mukaan King’s College Londonin (KCL) Policy Institute ja kansainvälinen kyselytutkimusyritys Ipsos osoittavat, että yhä useammat britit pitävät kansanäänestystä virheenä kuin vuonna 2016, nousua on tapahtunut 24 prosentista 38 prosenttiin.
Kysely, johon osallistui yli 2 000 yli 18-vuotiasta brittiä, paljasti, että lähes puolet katsoo Brexitin sujuvan huonommin kuin odotettiin, nousua on tapahtunut 28 prosentista maaliskuussa 2021, kun taas vain 9 prosenttia arvioi sen sujuvan paremmin kuin odotettiin.
”Kymmenen vuotta sitten kannatin Brexitia, koska minulle kerrottiin, että työmahdollisuudet lisääntyisivät. Nyt näyttää siltä, että työpaikkoja ei ole tullut lisää, vaan päinvastoin. Euroopan mantereella on monia mahdollisuuksia, mutta liikkumisrajoitusten vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välillä voin tällä hetkellä ansaita elantoni vain Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kuitenkin yleisen taloudellisen taantuman vuoksi menetin työni,” kertoi eräs Lontoon asukas, joka työskenteli aiemmin baarissa, Xinhua:lle.
Britit kohtaavat edelleen korkean työttömyysasteen kymmenen vuotta Brexitin jälkeen. Työttömyysaste 16-vuotiaista ja sitä vanhemmista arvioitiin olevan 4,9 prosenttia huhtikuun kolmeen kuukauteen mennessä, viimeisimmät tiedot Kansalliselta tilastotoimistolta (ONS) osoittavat. Brittiläisten kauppakamarien (BCC) odotetaan, että aste nousee noin 5,2 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.
Vuotuinen kasvu työntekijöiden keskimääräisissä ansioissa oli 3,4 prosenttia säännöllisissä ansioissa (ilman bonuksia) ja 4,4 prosenttia kokonaisansioissa (bonukset mukaan lukien) huhtikuun kolmeen kuukauteen mennessä, ONS:n tiedot osoittavat. Kuitenkin palkankorotukset ovat edelleen vähäisiä, kun otetaan huomioon noin 3 prosentin inflaatio.
Brittiläiset yritykset, erityisesti mikro-, pieni- ja keskikokoiset, ovat kokeneet Brexitin myötä merkittävän nousun vientikustannuksissa ja kaupan vaikeutumisena. BCC:n tuore tutkimus osoittaa, että yli puolet brittiläisistä viejistä uskoo, että nykyinen kauppasopimus EU:n kanssa vaikeuttaa vientiä ja että muutostarve on kiireellinen.
”Yritykset ovat käyneet läpi vaikeuksia Brexitin jälkeen, sillä kaupan kustannukset ja monimutkaisuus EU:n kanssa ovat nousseet merkittävästi,” sanoi William Bain, BCC:n kauppapolitiikan johtaja, huomauttaen, että kaupan ja kasvun negatiivinen vaikutus on edelleen aliarvioitu julkisessa keskustelussa.
Brexit on pienentänyt Britannian taloutta verrattuna siihen, mitä se muuten olisi ollut, ei äkillisen romahduksen kautta, vaan vähittäisen ja kumulatiivisen kaupan, investointien ja tuottavuuden heikentymisen myötä, kertoi KCL:n professori Jonathan Portes medialle.
Kansallisen taloustutkimuslaitoksen tutkimus arvioi, että vuoden 2025 loppuun mennessä Brexit on vähentänyt Britannian BKT:ta 6-8 prosenttia, investointeja 12-13 prosenttia, työllisyyttä 3-4 prosenttia ja tuottavuutta 3-4 prosenttia.
Nämä negatiiviset vaikutukset heijastavat yhdistelmää kohonneesta epävarmuudesta, vähentyneestä kysynnästä, siirretyistä johtamisaikatarpeista ja lisääntyneestä resurssien väärinkäytöstä pitkän Brexit-prosessin seurauksena, tutkimuksessa todettiin.
Suuri osa brittiläisistä liiketoimintajohtajista uskoo, että hallituksen tulisi priorisoida suhteitaan EU:hun, osoitti tiistaina julkaistu tutkimus Institute of Directorsilta.
Raportti, joka paljastaa merkittävän muutoksen liiketoimintatunnelmissa Brexit-äänestyksen kymmenennellä vuosipäivällä, osoitti, että noin 52 prosenttia liiketoimintajohtajista uskoo hallituksen tulisi tehdä EU:sta ensisijainen kauppakumppani, nousua on tapahtunut 35 prosentista huhtikuussa 2025.
Kuitenkin on epäselvää, millaisia suhteita Britannia pyrkii luomaan EU:n kanssa tulevan kasvun edistämiseksi, sillä mielipiteet jakautuvat siitä, pitäisikö maan liittyä uudelleen EU:hun ja milloin.
Yritykset ovat yhä enemmän turhautuneita nykyisiin Britannian ja EU:n suhteisiin ja väittävät, että kaupan yksinkertaistamiseksi ja molempien talouksien hyödyksi voitaisiin tehdä lisätoimia, Bain sanoi, varoittaen, että keskustelut EU:hun liittymisestä tai tulliliiton muodostamisesta eivät ole tällä hetkellä hyödyllisiä, sillä yritykset haluavat enemmän kauppaa Euroopan, Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa.
”Yritykset kertovat meille, etteivät ne halua palata vanhoihin asioihin, vaan katsoa eteenpäin. Uudelleen liittyminen vaarantaisi kauppasopimukset, jotka olemme tehneet eroamisen jälkeen, ja heikentäisi etujamme alueilla, kuten tekoäly, joissa sääntelytapamme eroaa,” Bain lisäsi.
Epätietoisena tiiviiden suhteiden rakentamisesta EU:n kanssa, Birminghamin yliopiston talousmaantieteen professori John Bryson kertoi Xinhua:lle, että koska EU:n osuus maailman taloudesta on vähentynyt merkittävästi verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin, herää kysymys, miksi Yhdistyneen kuningaskunnan on niin tärkeää sitoutua niin tiiviisti EU:hun.
Hänen mukaansa Britannian on kehitettävä kestäviä kaupallisia suhteita maihin, joiden väestö kasvaa ja jotka myötävaikuttavat enemmän maailman BKT:hen.
Viime vuosina Britannian hallitus on kannattanut tiiviimpää suhdetta EU:hun.
Osapuolet ovat neuvotelleet toimenpiteistä, jotka helpottaisivat nuorten matkustamista ja pidempiaikaista oleskelua Britannian ja EU:n välillä, ja keskusteluja käydään myös elintarviketurvallisuutta, eläinten terveyttä sekä päästöoikeuksien ja sähkön kaupankäyntiä koskevista sopimuksista.
Samaan aikaan julkinen tuki Britannian uudelleen liittymiselle EU:hun on kasvussa. Tuore YouGovin tekemä kysely osoitti, että 57 prosenttia britteistä uskoo, että EU:sta eroaminen oli virhe — mukaan lukien 23 prosenttia niistä, jotka alun perin äänestivät Brexitin puolesta.
Kuusi kymmenestä vastaajasta pitää Brexitia epäonnistumisena, ja 55 prosenttia sanoo tukevansa uudelleen liittymistä, samojen tutkimustulosten mukaan.
Huolimatta Brexitin aiheuttamasta kasvavasta katumuksesta, poliittiset jakolinjat, tiukemmat jäsenyysvaatimukset ja molempien osapuolten haluttomuus tekevät Britannian uudelleen liittymisestä unioniin erittäin epätodennäköistä ”hänen elinaikanaan,” kirjoitti Iain Begg, Lontoon taloustieteellisen ja poliittisen tieteen korkeakoulun professori.
Yhteensopivana Beggin kanssa brittiläinen tutkija Martin Jacques totesi, että viimeisen vuosikymmenen aikana Britannian yhteiskunnassa on tapahtunut suuria jakautumisia, pahimmat sitten vuoden 1945, jotka juontavat juurensa Brexitistä. ”Saatamme liittyä EU:hun jonain päivänä, mutta ei lähitulevaisuudessa.”
