Saksan liittokansleri Friedrich Merz esittää hallituksen lausunnon nykyisestä poliittisesta tilanteesta Saksan parlamentin (Bundestag) täysistunnossa. Kuva: Elisa Schu/dpa.
Saksa on saavuttanut sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa Tomahawk-keskipitkän kantaman ohjusten hankkimisesta, kertoi liittokansleri Friedrich Merz torstaina.
Sopimus solmittiin NATO:n huippukokouksessa Ankarassa, joka pidettiin tiistaina ja keskiviikkona tällä viikolla, Merz totesi Saksan alahuoneelle.
”Olemme myös sopineet Yhdysvaltojen hallituksen kanssa NATO-kokouksen yhteydessä Ankarassa, että hankimme amerikkalaisia Tomahawk-ohjuksia ja sijoitamme ne Saksaan,” liittokansleri sanoi. ”Tällä teemme merkittävän strategisen täydennyksen puolustukseemme.”
Merz mainitsi, että Saksa aikoo myös ”kehittää omia eurooppalaisia järjestelmiämme ja sijoittaa niitä Eurooppaan.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli aiemmin hylännyt vuonna 2024 edeltäjänsä Joe Bidenin kanssa sovitun suunnitelman Tomahawkien sijoittamisesta Saksaan vuoteen 2026 mennessä.
Berliini oli sen jälkeen pyrkinyt vakuuttamaan Washingtonin antamaan sen ostaa ohjuksia, joiden kantama on jopa 2 500 kilometriä.
Vuonna 2024 Saksan puolustusministeriö esitteli aikomuksensa käyttää Tomahawk-ohjuksia Moskovasta tulevaa uhkaa vastaan, huomauttaen, että Venäjä oli sijoittanut ydinaseita kantavia Iskander-ohjuksia ja hypersonic-ohjuksia kuljettavia hävittäjiä Kaliningradin eristyneeseen alueeseen, joka rajoittuu Liettuaan ja Puolaan. Venäjä suunnitteli myös ydinaseiden sijoittamista Valko-Venäjälle, ministeriö kertoi.
Moskova sijaitsee 1 600 kilometrin päässä Berliinistä linnuntietä, mikä tarkoittaa, että Tomahawk-ohjukset voisivat ulottua syvälle Venäjän alueelle Saksasta käsin.
Euroopan NATO-mailla ei tällä hetkellä ole omia keskipitkän kantaman aseita. Useat liittolaiset aikovat hankkia asejärjestelmiä pitkän kantaman tarkkuusiskuja varten Euroopan pitkän kantaman iskustrategian (ELSA) hankkeen kautta, joka käynnistettiin NATO:n huippukokouksessa Washingtonissa vuonna 2024.
Tämän yhteisen alustan alla jotkut Euroopan NATO-liittolaiset aikovat kehittää omia risteilyohjuksia, joiden kantama ylittää 2 000 kilometriä.
Saksan puolustusministeriö ilmoitti viime vuonna, että työ tämän uuden pitkän kantaman asekyvyn kehittämiseksi oli aloitettu.
Maa- ja risteilyohjuksia, joiden kantama on 500–5 500 kilometriä, on kielletty vuonna 1987 solmitun keskipitkän kantaman ydinaseita koskevan (INF) sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.
Yhdysvallat ja Euroopan NATO-jäsenvaltiot syyttivät Venäjää INF-sopimuksen rikkomisesta kehittämällä uutta maaperäistä, ydinaseita kantavaa keskikantaman risteilyohjustyyppiä 9M729. Vuonna 2019 Yhdysvallat vetäytyi INF-sopimuksesta.
