Saksan liittokansleri Friedrich Merz puhui Münchenin turvallisuuskonferenssin avajaisissa. Kuva: Kay Nietfeld/dpa.
Liittokansleri Merz totesi perjantaina, että Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on syntynyt ”ristiriita”, mutta kehotti molempia osapuolia ”korjaamaan ja elvyttämään” kumppanuutta.
Merzin puhe avasi tämän vuoden Münchenin turvallisuuskonferenssin, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin epävakaa ulkopolitiikka vaikuttaa koko agendaan.
Se myös määritteli sävyn kolmen päivän keskusteluille vuosikymmeniä vanhoista transatlanttisista suhteista ja Lännen turvallisuusjärjestelmän tulevaisuudesta.
Merz totesi, että vanha sääntöperustainen kansainvälinen järjestys ”eikä enää ole olemassa” ja on antanut tilaa paljon epävarmemmalle aikakaudelle, jota määrittävät ”suurvaltojen politiikka” ja kansalliset intressit.
Hän kuvasi Venäjän sotaa Ukrainassa ”selkeimmäksi ilmentymäksi” uudesta todellisuudesta ja syytti Kiinaa riippuvuuksien hyväksikäytöstä ja kansainvälisen järjestelmän muokkaamisesta omien etujensa mukaiseksi.
”Jos Berliinin muurin kaatumisen jälkeen oli yksinapaista hetkeä, se on kaukana takana,” Merz sanoi. ”Yhdysvaltojen johtajuusvaatimus on kyseenalaistettu, ehkä jopa menetetty.”
Liittokansleri erotti selkeästi Euroopan poliittisen suunnan ja Yhdysvaltojen kehityksen Trumpin alaisuudessa.
Hän totesi, että ”MAGA-liikkeen kulttuurisota ei ole meidän”, hylkäsi tullit ja protektionistiset kauppapolitiikat sekä vahvisti tukensa kansainvälisille instituutioille ja ilmastosopimuksille, koska ”olemme vakuuttuneita siitä, että voimme ratkaista globaalit haasteet vain yhdessä.”
Merz ehdotti, että Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen suhde on vakavassa kriisissä, mutta ei toivottomassa tilassa.
Siirtyen saksasta englantiin puhuakseen ”amerikkalaisille ystäville”, Merz lisäsi: ”Suurvaltojen kilpailun aikakaudella edes Yhdysvallat ei ole tarpeeksi voimakas toimiakseen yksin.”
”NATOon kuuluminen ei ole vain Euroopan kilpailuetu. Se on myös Yhdysvaltojen kilpailuetu. Joten korjataan ja elvytetään transatlanttista luottamusta yhdessä. Eurooppa tekee oman osuutensa.”
Merzin mukaan Eurooppa voi vain vahvistaa asemaansa tässä uudessa maailmanjärjestyksessä taloudellisen ja sotilaallisen voiman avulla, ja hänen puheensa otsikko oli ”Ohjelma vapaudelle.”
Globaali kumppanuusverkosto
Merzin kommentit Münchenissä olivat hänen ensimmäinen esiintymisensä konferenssissa liittokanslerina ja ne toimivat varoituksena siitä, että Euroopan on sopeuduttava nopeasti maailmaan, jossa perinteisiä liittoumia ei voida enää pitää itsestäänselvyyksinä.
Viime aikojen kriisi, joka sai alkunsa Trumpin yrityksestä hankkia Grönlanti, järkytti NATOa, kun taas toistuvat tullivaroitukset ja syvät erimielisyydet demokraattisista arvoista ovat laajentaneet kuilua.
Samalla kun Merz kehotti uuteen alkuun Trumpin hallinnon kanssa, hän totesi Saksan luovan uusia kumppanuuksia vähentääkseen riippuvuutta Kiinasta ja Yhdysvalloista.
”Vaikka Euroopan integraatio ja transatlanttinen kumppanuus ovat meille edelleen tärkeitä, ne eivät enää riitä vapauden säilyttämiseksi,” Merz sanoi.
Hän myös selvensi, että kumppanuudet maiden kanssa, jotka eivät jaa kaikkia lännen arvoja, ovat mahdollisia: ”Se on yksi näiden päivien, viikkojen ja kuukausien opetuksista.”
Hän mainitsi Kanadan, Japanin, Turkin, Intian ja Brasilian erityisen tärkeinä kumppaneina, sanoen, että ne ovat ”avainrooleissa”.
Hän mainitsi myös Etelä-Afrikan, Persianlahden valtiot ja muita, sanoen: ”Haluamme lähestyä näitä maita keskinäisessä kunnioituksessa ja kärsivällisyydessä.”
Ranskan ja Saksan ydinvoimakeskustelut
Keskustelujen tiivistyessä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista Merz ilmoitti myös aloittaneensa luottamukselliset keskustelut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Euroopan ydinpelotteesta.
Hän korosti, että mikä tahansa eurooppalainen ydinvarjo olisi ”tiukasti sidottu” Saksan nykyiseen rooliin NATO:n ydinjakosopimuksessa ja toimisi ”itsenäisenä, vahvana tukipilarina liitolle”, ei sen korvaajana.
Saksa on sidottu vuoden 1990 Kaksi Plus Neljä -sopimukseen, joka sitoutti maan luopumaan ydin-, biologisten ja kemiallisten aseiden valmistamisesta, hallussapidosta ja hallinnasta. Ranska on edelleen Euroopan unionin ainoa ydinaseistettu jäsenvaltio.
Ennätysmäärä johtajia Münchenissä
Korkean tason keskustelut, jotka jatkuvat sunnuntaihin asti, keskittyvät myös voimakkaasti Ukrainaan, jossa Venäjän täysimittainen sota siirtyy viidenteen vuoteensa myöhemmin tässä kuussa, sekä Iraniin, jota Trump on varoittanut sotilaallisista iskuista, jos ydin sopimusta ei saavuteta pian.
Järjestäjät ilmoittivat, että yli 60 maailman johtajaa odotetaan saapuvan – enemmän kuin koskaan aiemmin. Heidän joukossaan ovat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky, Ranskan presidentti Macron, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Puolan pääministeri Donald Tusk.
Myös noin 100 ulkoministeriä ja puolustusministeriä on määrä osallistua.
