Saksa hylkää ’kalliiksi’ arvioidun EU:n pitkän aikavälin budjettisuunnitelman.

Tiedosto: Philipp von Ditfurth/dpa.

Berliini hylkäsi ehdotetun kompromissin Euroopan unionin seuraavasta pitkän aikavälin budjetista ”täysin pettymyksenä”, lähteet kertoivat dpa:lle perjantaina, mikä nosti panoksia odotettavissa olevalle pitkäkestoiselle väännölle EU:n pääkaupunkien kesken.

Kypros, joka pitää EU:n vuorottelupresidenssiä, esitti torstaina ehdotuksen, joka tekee vaatimattomia muutoksia Euroopan komission vuoden 2028-34 menosuunnitelmaan, ehdottaen 2 prosentin leikkausta, joka vastaa 32,8 miljardia euroa komission 1,76 biljoonan euron budjetista.

Kyproksen suunnitelma muodostaa perustan EU:n jäsenvaltioille yhteisen neuvotteluaseman saavuttamiseksi budjettikeskusteluissa Euroopan parlamentin kanssa. Sen seitsemän vuoden menosuunnitelma, joka esitettiin huhtikuussa, vaatii 10 prosentin lisäystä komission alkuperäiseen ehdotukseen.

Saksa, EU:n suurin budjettimaksaja, on väittänyt, että menoja tulisi rajoittaa, kun jäsenvaltioilla on budjettipaineita, samalla kun se vaatii, että rahoitus puolustukseen ja kilpailukykyyn säilytetään.

Hallituslähteet Berliinissä totesivat, että kyproksellinen ehdotus ei ”absoluuttisesti voi” toimia neuvottelujen perustana, ja kutsuivat suunnitelmaa ”kalliiksi”.

”Tarvitsemme merkittäviä leikkauksia budjettiin kaikilla alueilla,” lähteet lisäsivät.

EU:n johtajien odotetaan kokoontuvan Brysselissä ensi viikolla käsittelemään budjettisuunnitelmia.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz hylkäsi komission alkuperäisen ehdotuksen viime vuonna, väittäen, että tällaiset menotasot olivat vaikeasti perusteltavissa aikana, jolloin hallitukset ympäri Eurooppaa yrittivät säästää rahaa.

Hän toisti vaatimuksensa merkittävässä puheessaan Bundestagissa, Saksan parlamentin alahuoneessa, torstaina.

EU:n monivuotinen budjetti on yksi poliittisesti herkimmistä kysymyksistä Brysselissä, vaikka se onkin pieni verrattuna jäsenvaltioiden kansallisiin menoihin.

Seitsemän vuoden EU:n menosuunnitelma rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioiden bruttokansantuloihin perustuvista maksuista, joita täydentävät tulonlähteet, kuten tullimaksut.

BrysselhallitusYK