Saksalainen ulkoministeri Johann Wadephul (vas.) ja Kreikan ulkoministeri Giorgos Gerapetritis pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden tapaamisensa jälkeen maanantaina. Kuva: Michael Kappeler/dpa.
Saksa aikoo ”merkittävästi” laajentaa puolustusyhteistyötä Kreikan kanssa, mukaan lukien yhteisten hankintojen lisääminen, totesi saksalainen ulkoministeri Johann Wadephul vierailullaan Ateenassa maanantaina, raportoi dpa.
Kreikka on parhaillaan päivittämässä asevoimiaan ja tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti Ranskan, Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat äskettäin pidentäneet vuonna 2021 solmittua strategista yhteistyösopimusta viidellä vuodella. Sopimus sisältää myös Ranskan turvallisuustakuun Kreikalle, ja Mitsotakis kuvasi tätä liikettä ”historialliseksi päiväksi”.
Saksalla on puolestaan aikomus keskittyä meripuolustuksen yhteistyön parantamiseen, ja Wadephulin on määrä vierailla Skaramangan telakalla, joka on suurin telakka Itämeren alueella. Saksalainen yritys ThyssenKrupp Marine Systems on äskettäin saavuttanut sopimuksen telakan kanssa neljän sukellusveneen modernisoimiseksi.
Wadephul ja hänen kreikkalainen kollegansa Giorgos Gerapetritis eivät aluksi paljastaneet lisätietoja suunnitelmista, ja Gerapetritis viittasi vain yleiseen kiinnostukseen syvempään yhteistyöhön.
Kansallisten etujen lisäksi on otettava huomioon yhteiset eurooppalaiset intressit, ja ”Euroopan unionin autonomiaa” on vahvistettava, hän totesi.
Yksi mahdollinen este sopimukselle on Saksan kasvava puolustusyhteistyö Turkin kanssa, sillä jännitteet Ateenan ja Ankaran välillä ovat viime vuosina olleet korkealla kiistellyistä kaasukentistä ja saarista Itämerellä.
Lokakuussa Berliini hyväksyi useiden miljardien eurojen sopimuksen 20 uuden Eurofighter-hävittäjän toimittamisesta Turkkiin, vuosien osittaisen asevienti-kielon jälkeen maahan.
Gerapetritis kehotti Saksan hallitusta vaatimaan tiettyjä ehtoja tällaisia sopimuksia tehdessään. ”Mikäli pidämme vähimmäisvaatimuksena, on varmistettava, että näitä järjestelmiä ei käytetä liittolaismaata vastaan,” hän sanoi.
Keskusteluissa käsiteltiin myös Hormuzinsalmea sekä EU:n laajentumista, sillä kuusi Länsi-Balkanin maata ja Ukraina pyrkivät jäsenyyteen.
Ennen matkaa Wadephul totesi, että näille maille on tarjottava ”uskottavia näkymiä” liittymisestä, ja lisäsi, että Kreikalla on erityinen rooli, kun se ottaa vastaan vuorottelujakson EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2027 toisella puoliskolla.
(Kirjoittaneet Michael Fischer ja Takis Tsafos).
