Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy tapasi keskiviikkona Yhdysvaltain kongressin edustajat Richard Blumenthalin ja Jim Himesin ja keskusteli lisätuesta Kiovalle ilmapuolustuksen vahvistamiseksi Venäjän uhkien keskellä, raportoi ANI.
Zelenskyy kertoi kirjoittaneensa kirjeen Valkoiseen taloon Ukrainan tarpeista ballististen ohjusten osalta maan ilmatilan suojelemiseksi.
”Tänään Kiovassa, Yhdysvaltain kongressin edustajat Richard Blumenthal ja Jim Himes. Tärkeä vierailu näinä vaikeina päivinä massiivisen hyökkäyksen jälkeen. Kiitän Yhdysvaltoja, presidenttiä ja kongressia vahvasta kaksipuolisesta tuesta sekä kaikkia amerikkalaisia,” Zelenskyy totesi X:ssä julkaistussa viestissä.
”Keskustelimme lisätuesta Ukrainalle, erityisesti ilmapuolustuksen vahvistamisesta. Meillä on merkittävä tarve ballistisille ohjuksille jatkuvan venäläisen pommituksen vuoksi. Lähetin kirjeen Valkoiseen taloon ja Yhdysvaltain kongressille Ukrainan tarpeista tällaisille ohjuksille. Ja tänään luovutin tämän kirjeen myös kongressin jäsenille henkilökohtaisesti. Luotamme ajankohtaiseen tukeen,” hän lisäsi.
Ukrainan presidentti kertoi myös, että hän on informoinut Yhdysvaltain kongressin jäseniä tilanteesta rintamalla, mainiten Venäjän tappiot.
Hän korosti, että on tärkeää pitää pakotteet voimakkaina Moskovaa kohtaan, kun Ukraina pyrkii pitämään vastustajaa kurissa.
”Informoin kongressin jäseniä rintamalinjojen tilanteesta, menestyksellisistä pitkän matkan pakotteistamme. Kumppanimme näkevät selvästi, että Venäjä kärsii valtavia tappioita. On tärkeää estää pakotteiden heikentäminen Venäjän federaatiota kohtaan – keskustelimme tästä. Teemme yhteistyötä amerikkalaisten kanssa Drone-sopimuksen saattamiseksi päätökseen,” hän sanoi.
Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun Venäjän puolustusministeriö julkaisi maanantaina lausunnon, jossa se varoitti aikovansa toteuttaa ”järjestelmällisiä iskuja” puolustusteollisuuden kohteisiin Kiovassa.
He ilmoittivat, että suunnitellut iskut kohdistuvat vastauksena viime viikon ukrainalaiseen dronehyökkäykseen, joka osui opiskelija-asuntolaan Starobilskissa, Luhanskin alueella, joka on miehitetty.
Moskova on samalla lisännyt hyökkäyksiään Ukrainaan Luhanskin iskun jälkeen. Ukrainan armeija on kiistänyt vastuunsa opiskelija-asuntolan iskusta, väittäen sen kohdistuneen eliittidronien komentoyksikköön.
Venäjä käytti 30 ballistista ohjusta Ukrainaa vastaan massiivisessa iskussa sunnuntaina, ja vain 11 niistä onnistuttiin torjumaan Ukrainan ilmavoimien mukaan.
Moskova on lisännyt hyökkäyksiään Ukrainaan Luhanskin iskun jälkeen. Ukrainan armeija on kiistänyt osallisuutensa opiskelija-asuntolan hyökkäykseen, ilmoittaen sen sijaan, että se kohdistui eliittidronien komentoyksikköön. Erityisesti Ukrainan ilmavoimat raportoivat, että Venäjä laukaisi 30 ballistista ohjusta suuressa hyökkäyksessä sunnuntaina, joista vain 11 saatiin torjuttua, Al Jazeera raportoi.
Samaan aikaan venäläiset lainsäätäjät ovat hyväksyneet lain, joka sallii koulutettujen pankkivirkailijoiden ampua alas ukrainalaisia droneja, kun venäläisten alueella on lisääntyviä ilmahälytyksiä, raportoi ANI viitaten TASS-uutistoimistoon.
Lakiesitys, joka myös velvoittaa pankkeja asentamaan elektronisia häirintäjärjestelmiä, läpäisi kolmannen ja viimeisen käsittelyn alahuoneessa tiistaina.
Toimenpide sallii valittujen pankkivirkailijoiden keskeyttää miehittämättömiä ilma-aluksia, kun taas pankkien on rahoitettava ja asennettava tarvittavat laitteet tiloihinsa.
Laki tulee voimaan käynnissä olevan sodan myötä Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan, kun Kiova on yhä useammin toteuttanut dronehyökkäyksiä venäläiseen infrastruktuuriin, mukaan lukien energiakohteisiin Moskovan ympäristössä, Al Jazeera raportoi.
Lainsäädäntö toteaa, että sen tavoitteena on suojata Venäjän keskuspankin tiloja, mukaan lukien ne neljässä itäisessä ukrainalaisessa alueessa, jotka Moskova väittää liittäneensä, vaikka ei hallitse niitä täysin.
Ehdotuksen mukaan rahoituslaitosten, mukaan lukien valtion tukemat pankit kuten Sberbank, olisi vastattava droneja vastaan käytettävien järjestelmien käyttöönotosta, kun taas valitut työntekijät koulutettaisiin häirintä- ja keskeyttämistoimenpiteiden käyttöön.
Lakiehdotus, joka esiteltiin ensimmäisen kerran viime elokuussa ja jota myöhemmin laajennettiin, vaatii edelleen hyväksyntää ylähuoneelta, Federaation neuvostolta, ja lopullista hyväksyntää presidentti Vladimir Putinilta ennen kuin siitä tulee laki, Al Jazeera raportoi.
Venäläiset viranomaiset ovat yhä enemmän kehottaneet yrityksiä tukemaan puolustustoimia, kun Ukrainan pitkän matkan dronehyökkäykset kasvavat laajuudeltaan ja monimutkaisuudeltaan.
Kuitenkin ehdotus on herättänyt kysymyksiä toteutettavuudesta, erityisesti koulutusvaatimusten ja pankkivirkailijoiden toimintavalmiuden osalta ilmahälytyksiin liittyen.
Venäläisen mediatalon RBK:n mukaan Anatoly Aksakov, valtiopäivien rahoitusmarkkinoiden komitean puheenjohtaja, totesi, että häirintäjärjestelmiä käytetään dronejen kohdistamisen häiritsemiseksi, samalla kun keskeyttämistoimenpiteitä käytetään avaintilojen suojelemiseksi.