Alhaisemman vanhempien tulotason ja erityisesti äidin koulutustason on havaittu hieman lisäävän vakavien bakteeri-infektioiden riskiä perheissä, kertoo Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ja Helsingin yliopiston toteuttama tutkimus.
Tulokset perustuvat ensimmäiseen suomalaiseen rekisteritutkimukseen, joka kattoi koko väestön ja yhdisti laajoja kansallisia tietoja tartuntataudeista ja sosioekonomisista tekijöistä, HUS ilmoitti tiedotteessaan maanantaina.
“Tutkimuksessamme hyödynsimme laajoja suomalaisia rekistereitä. Ne mahdollistivat vanhempien sosioekonomisen aseman ja lasten vakavien bakteeri-infektioiden välisen yhteyden tarkastelun näin laajasti ensimmäistä kertaa”, sanoi Uuden Lastensairaalan apulaisylilääkäri Anniina Kyrönlahti.
Tutkimus käsitteli vakavia bakteeri-infektioita alle 16-vuotiailla lapsilla Suomessa vuosina 2002–2016.
Tutkimustiedot kerättiin kansallisista rekistereistä. Tiedot yhdistettiin sitten veriviljely- tai aivokammionesteen viljelypositiivisten bakteeri-infektioiden sekä vanhempien tulotason ja koulutustason tietojen kanssa.
Tulosten mukaan alhaisempi vanhempien tulotaso ja äidin koulutustaso liittyivät lisääntyneeseen bakteeri-infektioriskiin lapsilla, vaikka tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan ei ollut johdonmukainen kaikkien bakteeri-infektioiden osalta. Ero oli selvimmin havaittavissa Escherichia colin kohdalla, jonka esiintymisriski oli korkeampi matalatuloisissa perheissä. Lisäksi pneumokokki-infektioiden riski näytti olevan korkeampi perheissä, joissa vanhempien koulutustaso oli alhaisempi.
Escherichia coli on yleisin aerobinen bakteeri ihmisen suolistossa.
Se voi ajoittain aiheuttaa infektioita virtsateissä ja suolistossa sekä aivokalvontulehdusta.
Pneumokokki, eli Streptococcus pneumoniae, on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa lieviä ylähengitystieinfektioita, mutta myös vakavampia sairauksia, kuten keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä.
“Tulokset viittaavat siihen, että sosioekonomiset tekijät voivat vaikuttaa lasten terveyteen jopa hyvinvointivaltiossa, ja näitä tekijöitä tulisi huomioida infektioiden ehkäisyssä, hoito-ohjeissa ja terveyspalveluiden saatavuudessa”, sanoi terveydenhuollon asiantuntija, lastenlääkäri ja apulaisprofessori Laura Madanat-Harjuoja.
Lisätutkimuksia Pohjoismaissa tarvitaan tulosten vahvistamiseksi. Lisäksi tarvitaan lisää tietoa taustatekijöistä, kuten hoitoon pääsyn viivästymisestä ja ravitsemustilasta.
Tutkijat ehdottavat, että erot voivat johtua siitä, kuinka todennäköisesti perheet hakevat hoitoa ja kuinka nopeasti lapsi pääsee hoitoon ja tutkimuksiin. Vanhempien terveysosaaminen voi myös vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti he tunnistavat lapsen oireet ja miten he reagoivat niihin.
Vaikka terveydenhuolto on yleisesti saatavilla kaikille Suomessa, nämä tulokset osoittavat, että sosioekonomiset erot voivat silti vaikuttaa lasten terveyteen.
Tämän vuoksi tutkijat korostavat, että erilaiset perhetaustat on otettava huomioon infektioiden ehkäisyssä ja terveydenhuollossa.
Tässä on alkuperäinen tutkimusartikkeli.