Pixabay File Photo.
Antibioottiresistenssi on Suomessa merkittävästi vähäisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa, totesi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiistaina viitaten Maailman terveysjärjestö WHO:n tietoihin.
Kuitenkin tuoreessa seurantaraportissa todettiin, että antibiooteille resistenttien bakteerien osuus on myös hieman kasvanut Suomessa.
Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveysuhista. Se vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta. Tilanne Suomessa on hyvä, mutta sen ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä ja tietoisuuden lisäämistä antibioottiresistenssin torjunnasta.
Esimerkiksi E. coli- ja K. pneumoniae-bakteerien kasvava resistenssi, jotka aiheuttavat erilaisia infektioita, sekä MRSA:n (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) aiheuttamien vakavien infektioiden yleistyminen ovat kansallisia huolenaiheita.
Nämä resistentit bakteerit ovat myös niitä, joita EU:n neuvosto suosittelee jäsenvaltioiden priorisoitavaksi ennaltaehkäisytoimissa.
Lisäksi hypervirulentit K. pneumoniae -kannat, jotka leviävät helposti ja aiheuttavat vakavaa tautia, edustavat uutta globaalia uhkaa.
Antibioottiresistenssiä käsitellään kansallisten toimintasuunnitelmien kautta, jotka perustuvat WHO:n malliin. Vuoden 2023 loppuun mennessä 178 maata, mukaan lukien Suomi, on laatinut tällaisia suunnitelmia.
”Resistenssin torjunta vaatii monitieteistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Suurin osa työstä tehdään sairaaloissa ja pitkäaikaishoidon yksiköissä. On erityisen tärkeää tunnistaa resistentit bakteerit ja estää niiden leviäminen terveydenhuollon ympäristössä,” sanoi Jari Jalava, THL:n pääasiantuntija.
Antibioottiresistenssin torjuntatoimia on toteutettu Suomessa 1990-luvun alusta lähtien, mikä selittää hyvän tilanteen.
”Tämän hyvän tilanteen ylläpitäminen kuitenkin vaatii jatkuvaa vahvaa sitoutumista,” Jalava lisäsi.
Suomen toimintasuunnitelma sisältää terveydenhuollon henkilöstön koulutusta resistenssin ehkäisyssä, antibioottiresistenssin ja lääkkeiden käytön seurannan parantamista, lääkintäkäytäntöjen ohjaamista, infektioiden ehkäisyä sekä monilääkkeille resistenttien bakteerien epidemioiden hallintaa.
Tavoitteena on säilyttää antibioottien teho infektioiden hoidossa ihmisillä ja eläimillä.
Suomi on ollut edelläkävijä antibioottien käytön sääntelyssä eläimillä. Eläimille myytyjen antibioottien kokonaismäärä on ollut kohtuullista, mutta se on silti lähes puolittunut 30 vuodessa.
Erityistä huomiota on kiinnitetty kriittisesti tärkeiden antibioottien käytön vähentämiseen eläimillä niiden vaikutuksen turvaamiseksi. Esimerkiksi kolmannen sukupolven kefalosporiinien käyttö eläimillä on aina ollut Suomessa hyvin alhaista, mutta se väheni edelleen 96 prosenttia vuosien 2012 ja 2017 välillä.
Suomen esimerkki osoittaa, että eläinperäisten elintarvikkeiden tuottaminen on mahdollista kohtuullisella antibioottien käytöllä, mikä on tärkeää ihmisten terveydelle. Resistentit bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin.
Antibioottiresistenssin leviäminen on syytä ottaa erityisesti huomioon ulkomaille matkustettaessa, sillä matkustaminen lisää resistenttien bakteerien leviämistä maiden välillä.
Resistenssi lisääntyy nopeimmin trooppisilla alueilla. Tropiikissa matkustaneista 20–70 prosentilla on mukanaan bakteereita, jotka ovat resistenttejä keskeisille antibiooteille.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri pystyy kestämään antibiootteja. Lisäksi bakteerien ohella muut mikrobit, kuten virukset, sienet ja alkueläimet, voivat myös kehittää resistenssiä hoitoon käytettäville lääkkeille.
Liiallinen antibioottien ja muiden antimikrobisten lääkkeiden käyttö nopeuttaa lääkeresistenttien patogeenien syntyä ja leviämistä.
WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on lisääntynyt yli 40 prosenttia vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Kansainvälisesti joka kuudes bakteeri-infektio on jo resistentti tavallisille antibiooteille, mikä heikentää hoitojen tehoa ja lisää komplikaatioriskiä.
