Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimenpiteitä kielitaidon varmistamiseksi sekä tukee työnantajia ammattilaisten kielitaitojen kehittämisessä, ministeriö ilmoitti tiedotteessaan maanantaina.
Toimenpiteiden valmistelussa tarkastellaan mahdollisuutta nostaa kielitaidon vaatimustaso nykyisestä B1-tasosta (YKI 3) vähintään B2-tasolle (YKI 4) ja varmistaa, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä kielitaito.
Samaan aikaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisia koskevaa lainsäädäntöä sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valvontaa käsittelevää lakia tullaan uudistamaan.
Ministeriön mukaan riittävä suomen tai ruotsin kielen taito terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla työskentelevillä ammattilaisilla on olennainen osa potilasturvallisuutta ja palvelun laatua.
Ulkomailta Suomeen muuttaneiden lääkärien, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoitoapulaisten kielitaidossa on havaittu puutteita.
Kielitaidon puute voi aiheuttaa väärinkäsityksiä potilaiden kanssa, virheitä potilastietojen kirjaamisessa ja pahimmillaan turvallisuusongelmia hoidossa.
”Riittävä kielitaito ei ole vain muodollinen vaatimus. Se on olennainen osa potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla työskentelevillä ammattilaisilla on tehtäväänsä tarvittava kielitaito ja että työnantajilla on riittävät välineet ja tuki kielitaidon varmistamiseksi,” totesi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman.
Ministeriön mukaan vuosittain noin 60–80 ulkomailla koulutettua sairaanhoitajaa ja 40–50 lääkäriä, jotka puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia, hakee ammatillisia harjoittamisoikeuksia Suomessa.
Arvioiden mukaan yhteensä noin 2,600–3,200 henkilöä vuodessa tarvitsisi laajempaa kielikoulutusta.
Monien jo työskentelevien ammattilaisten kielitaitoa tullaan myös vahvistamaan.
Valmistelutyön aikana on myös mahdollista valtuuttaa Suomen valvontaviranomainen antamaan tarkempia sääntöjä kielitaidosta ja kielitaidon osoittamisesta.
Tavoitteena on luoda yhteinen malli kielikoulutuksen toteuttamiseksi, oppimisalustaksi sekä oppimateriaaleiksi ja arviointivälineiksi koulutuslaitoksille ja työnantajille. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa tämän eduskuntakauden aikana.
Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalle suunnattu kielitaitotesti, joka arvioisi erityisesti alan työssä tarvittavia kielitaitoja.
